Hannu Kankaanpään runoteos Ikinä avaa läheltä katsoen ajan ja paikan kerrostumia. Kaikkea on lähellä - kauppa, katujen vilinässä puikkelehtivat ihmiset ja meri joka rävähtää ohi. Kaupan kassajonossa kuultu lause herättää uteliaisuuden, ja asenne muuttuu nopeasti torjuvasta myötäeläväksi. Elämä sujuu kuin sujuu, mutta onnen lahjat eivät sittenkään jakaudu tasan ihmisten kesken.
Lähipiiri käy pienemmäksi, ja runojen minä huomaa itsekin harmaantuneensa, ikääntyneensä. Mutta kuinka pitkä aika on ikinä, päättyykö se jo huomenna vai jatkuuko sateenkaaren tuolle puolen? Kankaanpään runot liikkuvat saumakohdilta toisille: "Päivä on öiden sarana, kuolema elämän portti." Ikinä on koskaan ja samalla sukupolvien ketju. Ikinä on muistin mittatikku, joka venyy tarpeen mukaan.
Ikinä on Helsingissä asuvan Hannu Kankaanpään (s. 1954) kahdeskymmenes kirja.