Hannele Rantalan koko tuotannon läpäisee valokuvan muutos ilmaisumuotona. Punaisena lankana Ihanien aikojen lopussa on taiteen sisällön muuttuminen esineistä käsitteelliseksi ajatteluksi ja prosesseiksi, osaksi elämää. Rantalan teokset eivät ole yksittäisiä kuvia vaan laajoja kokonaisuuksia, joiden muoto vaihtelee esitysyhteydestä toiseen. Taiteilija kiteyttää, että hänen työssään valokuvan sisältö on rikastunut ratkaisevaa hetkeä odottavasta sivustatarkkailusta aktiiviseksi ajatteluksi ja toiminnaksi. Taideteosta rakentava kamera on ajattelun väline.

Hannele Rantala on suomalainen kuvataiteilija, jonka taiteen suuria teemoja ovat pakolaisuus ja siirtolaisuus. Kirja piirtää kokonaiskuvan taiteilijan töistä vuodesta 1975 lähtien. Se kattaa ajanjakson, jolloin valokuva on muuttunut itsenäiseksi taidemuodoksi. Tänä aikana myös nainen on hyväksytty kuvan kohteesta sen tekijäksi ja määrittelijäksi. Siinä Rantala on kotimaisen nykytaiteen ja -valokuvan pioneereja.

Ihanien aikojen lopun graafisesta suunnittelusta vastaa Jorma Hinkka. Kirja julkaistaan osana taiteilijan retrospektiiviä Suomen valokuvataiteen museossa. Yhdessä näyttelyn kanssa se on synteesi Rantalan työstä ja ajattelusta.