Jorunn sanoi kyllä. Hän valitsi ja kantaa mukanaan loputonta ikävää, nälkää. Jorunn on elänyt pitkään ja asunut monessa kaupungissa, Pietarissa, Vilnassa, Tukholmassa, Pariisissa, Berliinissä, Lontoossa. . . Mutta nyt hän on palannut Helsinkiin, sillä se, joka kaipaa, etsii lakkaamatta.

Nälkä on kertomus rakkaudesta, kaipauksesta ja totaalisesta yksinäisyydestä. Se on hätkähdyttävä ja kammottava kertomus vampyyrista, joka jättää jälkensä surua ja pelkoa. Naisesta jonka jokainen ikuisesti elävä huokonen kuiskailee ja kirkuu yksinäisyydestä ja kaipuusta seonneena, etsien sitä, jonka luokse on kaivannut kaikki elämänsä vuosikymmenet. Mutta Nälkä piirtää esiin myös historian jaksoja ja henkilöitä, näyttää vuosikymmenien ja -satojen yhteen kietoutumisen hämmentävän kauniisti ja kivuliaasti. Jorunnin tunteet ja fyysisyys kuvataan niin taidokkaasti, että lukija vuoroin pelkää ja vuoroin toivoo hänen puolestaan.

Taivassalon uusi romaani hyppää rohkeasti kauhugenreen, ja tekee sen hypnoottisesti - pelottavan taidokkaasti.