Teoksen kannen kuvassa pyhä Geneviève (n. 433-n. 502) on Pariisin läheisellä kedolla lammaspaimenessa. Pariisin uskottiin pelastuneen Atilan joukkojen käsistä Genevièven pitkien rukousten ansiosta. Renesanssin aikana ja 1600-luvulla hänestä rakennettiin kuva vaatimattomana maalaistyttönä, jota esimerkiksi 1600-luvulla perustettu katolinen järjestö Laupeuden tyttäret piti esikuvanaan.

Yksilöt nostetaan usein jalustalle ja heitä käytetään edistämään erilaisia ideologioita. Suurmiehistä rahvaannaisiin. Yksilö ja yhteisö kristinuskon historiassa on kokoelma artikkeleita, jotka pohtivat yksilötutkimuksen teemoja ja lähestymistapoja kristinuskon historian tutkimuksessa.

Lisäksi kirjassa käydään keskustelua, millaisia asioita on otettava huomioon yksilöitä jäljittäessä ja miten yhteisön merkitys näyttäytyy yksilöhistoriallisesti painottuneessa aiheessa. Kirjan artikkelit ovat tapauskertomuksia keskiajalta 1900-luvulle. Teos sopii sekä oppikirjaksi että kaikille kristinuskon historiasta kiinnostuneille.

Sis. artikkelit: Päivi Salmesvuori, Keiden historia ansaitsee tulla muistetuksi? Juha Seppo, Uskonnon ja kirkon mies Martti Simojoki; Juha Meriläinen, J. W. Elonheimo, profeetta vai häirikkö? Totuus ja tarinallisuus historiantutkijan haasteena; Sini Mikkola, Suunnannäyttäjä ja sivustakatsoja. Martin Lutherin kertomus yksilön ja yhteisön suhteen kuvaajana; Olli Viitaniemi, Onko kilvoituksella käsikirjoitusta? Mikrohistoriallinen tutkimusretki opettajatar Selma Hypénin kirjeenvaihtoon ja hengellisyyden jäsentymisen malleihin 1800-luvun lopun Suomessa; Hanna-Maija Ketola, Yksilö osana instituutiota. Heiluttaako koira häntäää vai häntä koiraa? Rose-Marie Peake, Maalaistytöstä uskonnollisen eliitin jäseneksi ‒ rahvaan nainen ja laupeudentyön ihanteet 1600-luvun lopun Ranskassa; Päivi Räisänen-Schröder, Välähdyksiä kadonneesta elämästä. Yksilön uskonnolliset valinnan- ja toiminnan mahdollisuudet uuden ajan alun Saksassa; Paavo Alaja, "Kan inthet sacrament efterlåtas". Seurakunnallisen kontrollin vaikutus tilattomien yksilöllistymiseen Ahvenanmaalla 1640‒1950-luvuilla; Leena Enqvist, Muurin takana: yksilö birgittalaisluostarissa myöhäiskeskiajalla; Esko M. Laine, "Herkkinä kasvun vuosinani kannoin huolta autuudestani". Suomalaissyntyisten herrrhutilaisten 1700-luvun hengelliset autobiografiat (Lebensläufe) kirkkohistoriallisena tutkimuskohteena; Minna Ahokas, Yksilö ja lukemisen historia 1700-luvulla; Jenni Krapu, Kenen tarina kerrotaan ja miten?