Kaiken se kestää kokoaa yhteen tarinoita rakkaudesta lain molemmilta puolilta.

”Ne nyrkiniskut tuntuivat kovilta ja päässä humisi. Maken kääntäessä selkänsä näin, että reitti ovelle oli vapaa. Enempää miettimättä lähdin juoksemaan ja juoksin niin lujaa kuin pystyin eteisen läpi ulko-ovelle ja siitä lähellä olevalle pienelle hautausmaalle. Sinne olin paennut monta kertaa aikaisemminkin.”

Kaiken se kestää, kaikessa uskoo, kaikessa toivoo, kaiken se kärsii. Hanna Hertell kokoaa toiseen kirjaansa tarinoita naisilta, jotka tietävät, mitä elämä on silloin, kun nuo sanat ovat arkipäivää. Kun uskoo, että toinen voi muuttua. Kun toivoo, että asiat ehkä muuttuvat, kun tämä vankilatuomio on lusittu. Kun kärsii, eikä viranomaisista ole avuksi, vaikka juuri sitä varten instituutiot on perustettu.