Millaiset tutkimuskysymykset yhdistävät folkloristeja ja kirjallisuudentutkijoita? Kuinka hahmottaa suullisen perinteen ja kaunokirjallisten tekstien välistä suhdetta? Mitä kansanrunotallenteille oikeastaan tapahtui Elias Lönnrotin työpöydällä?
Satuperinteestä nykyrunoon valaisee näitä kysymyksiä kymmenessä artikkelissa. Artikkeleissa liikutaan kansankirjoittajien kirjeistä virsiaineistoihin ja Otto Mannisen runoista Monika Fagerholmin romaaneihin.
Teos on suunnattu kaikille suullisen perinteen ja kirjallisuuden suhteista kiinnostuneille.

Folk tales, and other folklore genres, are often influenced by literature while, on the other hand, literature is created by many authors employing folklore material as an interpretative/poetic tool. Satuperinteestä nykyrunoon – suullisen perinteen ja kirjallisuuden yhteyksiä (From fairy tales to modern lyric – Interfaces of oral tradition and literature) is a collection of essays that seeks to analyse the multilayered relationship that lies between oral tradition and literature. What are the theoretical frames shared by both literary scholars and folklorists? How and by which analytical devices is one to examine the interlacing connections found in oral and written representations? Is the dichotomy between oral tradition and literary texts all that firmly fixed?
The sources considered in some of these articles are rarely addressed in the research, such as Finnish rhyming folk songs or broadside ballads. Perspectives from literary scholarship, folkloristics and history provide original and vivid analysis on the oral-literary themes from the letters of the autodidactic writers to the modern Finland-Swedish novels by Monika Fagerholm. The articles of this volume range in time from the long 18th century up to the present.
The editors, folklorist Niina Hämäläinen (Finnish Literary Society) and literary scholars Hanna Karhu (University of Helsinki) and Silja Vuorikuru (University of Helsinki), work at the research unit of the Finnish Literature Society.