KTM Erkki Hämäläisen logistiikan alaan kuuluva väitöskirja tarkastettiin HKKK:ssa 31.10.2003. Vastaväittäjänä toimii professori Olav Solem (Norwegian University of Science and Technology) ja kustoksena professori Aimo Inkiläinen (HKKK). Hämäläisen väitöskirja tutkii raskaan logistiikan välikäsien roolimuutoksia Suomessa ja ulkomailla. Terästeollisuudessa perinteiseen maahantuontiin ja varastonpitoon perustuva jakelu on kokenut merkittävän murroksen. Nykyään tyypillinen kysyntäohjautuva logistiikka on järkeistänyt palvelut ja niiden tarjoajat uusiin rooleihin, joissa ratkaisevaa on koko ketjun kilpailukyky. Väitteitä perustellaan kolmella mallilla, jotka erottelevat varastointi- ja jakelupalvelut, tuotantomenetelmät ja käsiteltävien tuotteiden ominaisuudet eri toimijoiden ja roolien välillä. Väitöskirja tarkastelee yleisiä kansainvälisiä trendejä, joista ensimmäinen koskee palvelujen erikoistumista ja parantumista valikoimien laajentuessa ja toimitusnopeuksien kasvaessa, toinen valmistuksen automaatioasteen nousua ja kolmas tuoterakenteiden kehittymistä ja koon muutoksia. Teräsjakelussa etenkin palvelukeskukset ovat lisänneet rooliaan paljolti perinteisten varastonpitäjien ja valmistajien kustannuksella. Jakeluteiden eriytyessä ja erikoistuessa komponenttien alihankkijat, sopimusvalmistajat, e-kauppa ja logistiikkaintegraattorit ovat kehittyneet osaksi logistista järjestelmää. Kansainvälistä roolien muutosta verrataan alan historiaan Suomessa. Hämäläinen nimittää ensimmäistä 1970-luvulle kestänyttä jaksoa tuontivetoiseksi, toista kotimaan tuotantoon perustuvaksi ja kolmatta - 1990-luvulla alkanutta jaksoa - avoimien markkinoiden mahdollistamaksi vaiheeksi. Esikäsittelyn siirtyminen taaksepäin jakeluketjussa ja varastoinnin keskittyminen on tapahtunut Suomessa myöhemmin kuin Ruotsissa, Länsi-Euroopassa tai USA:ssa. Teräksen jakelu on keskittynyt täällä ja muuallakin Euroopassa harvoille suurille toimijoille. Kanavan koordinaattorin rooli on nyt siirtynyt paljolti teräspalvelukeskuksille, vaikkakin niiden osuus Suomessa on vähäisempi kuin esim. USA:ssa. Tutkimuksen viitekehys, jossa tuotteen ominaisuuksiin perustuva malli on yksi tutkimuksen tuloksista, paljastaa erityisesti kilpailun ja erikoistumisen tuloksena syntyvät luonnolliset jakeluroolit ja niiden ajoittaiset päällekkäisyydet eri maissa. Väitöskirjan mukaan vastaava jakelurakenteen evoluutio voidaan jäljittää myös muilla raskaan logistiikan toimialoilla kuten paperin ja sahatun puutavaran jakelussa. Jatkotutkimuksen aiheeksi jää kehitetyn viitekehyksen soveltaminen ja jakelukanavien muutoksen vertailu myös muilla toimialoilla.