Järvimuta ei ehkä tuo monelle mieleen myönteisiä mielikuvia, mutta tutkijalle järven pohjakerrostumat eli sedimentit ovat arvokas tietolähde. FM Eeva Haltia-Hovin väitöskirjassa käytettiin tutkimusaineistona kahden pohjoiskarjalaisen järven, Nurmeksen Lehmilammen ja Valtimon Kortejärven, syvänteistä kairattuja sedimenttisarjoja. Järvisedimenttiin on tallentunut järvien jääkauden jälkeinen kehitys, ilmaston vaihtelu, ja jopa muutokset maan magneettikentässä tuhansien vuosien ajalta. Järvisedimentti onkin kuin mudasta tehty arkisto, jonka sisältämän tiedon tutkija avaa ja tulkitsee käyttäen erilaisia menetelmiä. Tässä väitöskirjassa sedimenttejä on tutkittu käyttäen mm. röntgenkuvausta ja digitaalista kuva-analyysia sekä erilaisia paleo- ja mineraalimagneettisia mittauksia.