Saimaan rantakalliolla istuessa ei hevin tule ajatelleeksi kaksi miljardia vuotta vanhan kallioperän vaiheita ja historiaa. Saimaata ei kuitenkaan voisi olla ilman ikivanhojen lähes tasaiseksi kuluneiden kallioiden vankkaa perustaa. Hyinen mannerjää on puolestaan useita kertoja raapinut ja höylännyt kallioita puhtaaksi ja muokannut maakerroksia uudelleen. Yli kymmenen tuhatta vuotta sitten vetäytyvä mannerjää patosi Saimaan jääjärviä luoteessa, korkea maankamara lännessä ja Salpausselät kaakossa.

Baltian jääjärven laskiessa syntyneet kolme erillistä jääjärveä; Etelä-Saimaan jääjärvi, Säämingin jääjärvi ja Pohjois-Karjalan jääjärvi yhtyivät jäänreunan vetäytyessä melko pian yhtenäiseksi Saimaan jääjärveksi.

Vaikka vedenpinta oli jääjärvissä vaihteleva, se suurpiirteissään asteittain aleni, kaiken kaikkiaan lähes 40 meriä. Monesti arvellaan, että Salpausselät patoaisivat järvi-Suomen. Tämä käsitys on vähintäänkin liioitteleva. Jo jääjärviaikana vedet puhkaisivat Salpausselät useissa kohdissa.

Kirjassa Saimaan jääjärvet, sininen hetki - yli 10 000 vuotta sitten, kerrotaan paitsi jääjärvistä niin myös niihin vaikuttaneesta luonnon historiasta: ikivanhasta kallioperästä, jääkausista, ilmastonmuutoksesta, joka synnytti Salpausselät ja Baltian jääjärven rajusta laskusta sekä jääjärviajan jälkeisestä Saimaan altaan kehityksestä.