Jaottelu ulko- ja sisäpiiriin ei herätä luottamusta alaisissa – silti se nähdään kyvykkään johtajan ominaisuudeksi

Väitös johtamisen alalta Väittelijä: KTM Sari Häkkinen Väitösaika ja -paikka: torstai 27.9, kello 12.00, AU100, Aurora, Joensuun kampus

Alaisten luottamus organisaatioon, johtajan luottamuksenarvoinen käyttäytyminen sekä työntekijöiden yritykseen sitoutuminen ja työtehokkuus ovat sidoksissa yrityksen menestykseen ja vetovoimaisuuteen. Itä-Suomen yliopistossa tarkastettavassa kauppatieteiden maisteri Sari Häkkisen väitöskirjassa tarkastellaan, millainen johtajuuskäyttäytyminen edesauttaa luottamusta alaisissa sekä toisaalta millainen käyttäytyminen tai toiminta heikentää luottamusta esimies-alaissuhteessa. Tutkimuksessa havaittiin, että esimiehen ja alaisen väliseen henkilökohtaiseen suhteeseen perustuva alaisten jaottelu ulko- ja sisäpiiriin ei ole luottamuksenarvoista johtamiskäyttäytymistä. Silti jaottelun katsottiin olevan organisaation näkökulmasta hyvä asia, ja se nähtiin yhdeksi johtajan kyvykkyyden ulottuvuudeksi, mikäli jaottelu perustui alaisten työasemiin.

Tutkimuksen perusteella nähtiin, että jaottelu sisä- ja ulkopiiriin edesauttoi johtajan kykyä yrityksen tuloksellisesti menestyvään johtamiseen sekä uusien innovaatioiden edistämiseen. Sen katsottiin vaikuttavan myönteisesti myös alaisten sitoutumiseen, mikäli jaottelu perustui näiden työasemiin. Tiettyjä tehtäviä hoitavien työntekijöiden, kuten yrityksen keskijohto, katsottiin kuuluvan luonnostaan johtajan sisäpiirin. Johtajan liian emotionaalinen käyttäytyminen ei herätä luottamusta alaisissa

Luottamuksenarvoista käyttäytymistä johtamistyössä edustivat johtajan kyvykkyys ja pätevyys (ability) yrityksen johtamisessa sekä hänen tinkimätön ja lahjomaton käytöksensä (integrity). Kolmas luottamuksenarvoista käytöstä edustava osatekijä oli johtajan hyväntahtoisuus ja hänen toimimisensa tasapuolisena esimerkkinä kaikille alaisilleen (benevolence), sillä kovassa businessmaailmassa hyväntahtoisuus tulee esiin siinä, että johtaja ymmärtää kunkin työntekijän elämäntilanteita muuttuvassa liiketoimintaympäristössä.

Kuitenkaan liian autenttinen, eli tunteensa vahvasti esiintuova, johtaja ei herättänyt luottamusta varsinkaan ulkopiiriin kuuluvien alaisten keskuudessa. He katsoivat, että johtajan tulisi kaikesta huolimatta säilyttää liikemiesmäinen käyttäytyminen esimiestyössä, johon ei kuulu liian emotionaalinen käyttäytyminen, kuten esimerkiksi suuttumuksen tai surun purkaukset. Luottamus edistää työhyvinvointia ja yritysten menestymistä Häkkisen väitöstutkimus on laadullinen tutkimus. Siinä luottamusta on käsitelty liiketaloustieteen näkökulmasta, ei niinkään psykologisena ilmiönä. Aiempi johtajuus- ja luottamustutkimus ovat pohjautuneet pitkälti määrällisiin tutkimusmenetelmiin. Laadullinen tutkimus tuo tieteenalalle uutta näkökulmaa ja rikastuttaa tutkimuskenttää huomattavasti. Häkkinen näkee, että tutkimuksella on kansantaloudellista merkitystä, koska johtajuuskäyttäytymisen kehittämisellä on merkittävä rooli työhyvinvoinnin edistämisessä sekä yritysten menestyksessä.

Häkkisen väitöstutkimus on ensimmäinen Itä-Suomen yliopiston kansainvälisessä Luottamus organisaatiossa -tutkimushankkeessa (Trust within and between organizations) valmistunut suomalainen väitöstutkimus. Tutkimushanke on verkottunut The First International Network on Trust Research- (FINT) sekä Nordforsk Trust Network -verkostojen kanssa.