Koulupoikien vuoropuheluja sisältävä keskusteluopas Formulae puerilium colloquiorvm ilmestyi ensimmäisen kerran suomenkielisellä käännöksillä varustettuna Tukholmassa vuonna 1664. Sen aineisto oli peräisin saksalaisen pedagogin Sebald Heydenin latinankielisestä keskusteluoppaasta, jonka tunnetuin varhaispainos on vuodelta 1530. Tästä kirjasta tehtiin useita erilaisia versioita lisäämällä siihen tarpeen mukaan keskustelujen käännöksiä muille kielille.

Heydenin kirjan alkuperäinen tarkoitus oli opettaa koulupoikia keskustelemaan oman aikansa sivistyskielillä, siis latinaksi. Kieli ei ole klassillista latinaa, vaan keskiajan kuluessa muotoutunutta uuslatinaa, jota kouluja käyneet todella puhuivat ja kirjoittivat tuohon aikaan. Täydellisillä käännösvastineilla varustettu teos on toiminut tarpeen mukaan myös kansankielisenä keskusteluoppaana. Tällaisiakin apuvälineitä on tarvittu, sillä varsinkin rannikkokaupungit ovat perustamisestaan alkaen olleet kansainvälisiä ja monikielisiä yhteisöjä. Suomeen ja erityisesti Turkuun on 1600-luvulla tullut myös ummikkoruotsalaisia oppineiston ja virkamiehistön edustajia, jotka ovat halunneet oppia tulemaan toimeen maan valtakielellä.

Nykyään Formulae puerilium colloquiorvm sopii sekä tieteellisen tutkimuksen kohteeksi että havainnolliseksi esimerkiksi aidosta 1600-luvun kielestä. Tämän ajan suomalaisesta puhekielestä ei ole olemassa mitään muuta vastaavaa dokumenttia. Keskustelujen rakennetta ja vaikeita kohtia on selitetty erikseen sekä tausta-artikkelissa, alaviitteissä että lukuoppaassa. Latinankielinen teksti edustaa 1500-luvun alun kieltä, ja tätä osuutta voi käyttää vaikkapa "munkkilatinan" pikakurssina.

Nyt julkaistu uusi laitos sopii erinomaisesti vanhoja aikoja ja tapoja kuvaavien esitysten perustaksi, sillä useimmat dialogit ovat sellaisinaan valmiita, helposti dramatisoituvia pienoiskuvaelmia. Oppaan suomalaiset repliikit on kirjoitettu näkyviin sekä alkuperäisasussaan että lukutavan mukaan kirjoitettuina. Nämä jälkimmäiset on havainnollisuuden vuoksi lihavoitu, ja niitä voi lukea aivan samalla tavoin kuin mitä tahansa nykysuomalaista tekstiä. Samalla voi eläytyä 1600-luvun koululaisten maailmaan ja todeta, että vaikka maailma muuttuu, monet ihmisen tarpeet, halut, hyveet ja paheet pysyvät muuttumattomina vuosisadasta toiseen.