Westhin koodeksi on reformaatioajan merkittävin suomenkielinen käsikirjoitus. Se sisältää täydellisen kirkkokäsikirjan ja messun eli jumalanpalvelusjärjestyksen, jotka ovat vanhempia kuin Mikael Agricolan vastaavat teokset. Lisäksi käsikirjoitukseen sisältyy suomennos saksalaisen Urbanus Rhegiuksen teoksesta Seelenn Ärtzney für gesund und krancken 'Sielun lääke terveille ja sairaille', josta ei ole olemassa muita suomennoksia. Koodeksissa on myös messukäyttöön ja hartaushetkiin tarkoituettuja laulutekstejä nuotteineen.

Koodeksi on saanut nimensä Mathias Johannis Wethistä, joka oli Rauman kappalainen ja koulumestari vuoteen 1549 asti. Koodeksissa on hänen nimikirjaimensa ja nimikirjoituksensa, mutta varmaa tietoa ei ole siitä, missä määrin Westh on itse kirjoittanut tai kopioinut koodeksin aineistoa. Käsikirjoituksesta on erotettavissa useita eri käsialoja.

Westhin koodeksia ei ole aiemmin julkaistu kokonaisuutena. Käsillä olevassa teoksessa Codex Westh; Westhin koodeksin tekstit esitetään koodeksin koko tekstisisältö samassa järjestyksessä kuin alkuperäisessä käsikirjoituksessa. Tekstit julkaistaan rinnakkain sekä alkuperäisessä kirjoitusasussaan että nykyisen oikeinkirjoituksen mukaan kirjoitettuina ja kommentoituina. Erillisenä teoksena Codex Westh; Westhin koodkesin kirkkolaulut on julkaistu kaikki koodeksin laulutekstit nuotteineen. Toimitustyössä on tarvittu kielitieteen, vanhan kirkkomusiikin ja liturgiikan asiantuntemusta, joten julkaisut on laadittu monitieteisenä yhteistyönä. Näiden molempien teosten avulla on mahdollista saada elävä käsitys reformaation etenemisestä Suomessa, laulaa 1500-luvun kirkkolauluja tai järjestää kokonainen jumalanpalvelus Westhin ja Agricolan ajan tapaan.