Jos haluaa tietää, mikä liikuttaa Suomea, on ymmärrettävä mikä liikuttaa metsäyhtiöitä. Näin on yhä vuosituhannen vaihteen rajuista rakennemuutoksista huolimatta. Metsät ja niitä hyödyntävät suuret yhtiöt ovat edelleen keskeinen suomalaista kulttuuria, taloutta, valtarakenteita ja luontosuhdetta muokkaava voimatekijä.
Metsäyhtiöiden liikevoimiin paneutuminen pakottaa pohtimaan kansallisen ja paikallisen kehityksen ristiriitaista suhdetta kansainväliseen järjestelmään. Tämä on yksi Metsäteollisuuden maa -teossarjan kantavista ideoista. Sarjassa tarkastellaan Suomea iskuvoimaisesti metsien ja yritysten kautta. Tästä näkökulmasta Itämeren pohjukan niemimaa on perustuksiaan myöten osa Euroopan ja maailman taloudellispoliittista järjestelmää, syntyy ja kehittyy vuorovaikutuksessa niiden kanssa. Tällainen perspektiivi Suomeen, Eurooppaan ja maailmaan on aivan erityisen ajankohtainen juuri nyt.
Metsän tasavalta keskittyy maailmansotien väliseen itsenäisen Suomen rakennuskauteen. Aikakautta luonnehtivat aggressiivinen nationalismi, syvä lama, vahvat kansainväliset kartellit ja diktatuurien nousu, mutta myös nopea yhteiskunnallinen kehitys, jossa metsäteollisuuden kasvulla oli suuri merkitys. Samalla Suomi kytkeytyi metsäteollisuusvientinsä voimalla kiinteästi Länsi-Eurooppaan.
Pienen maan suurilla metsäyhtiöillä oli myös sisäpoliittinen ja kulttuurinen ulottuvuutensa. Metsäteollisuus kasvoi maailmanluokan vientiteollisuudeksi metsien ja vesireittien ympäröimissä pienissä yhteisöissä, joissa pitkän piipun juurelle kehittyi omintakeinen, sekä perinteisistä kaupungeista että maaseudusta poikkeava elämänpiiri.