Pekka Turkan valikoima ja suoraan alkukielestä suomentama teos jatkaa unkarilaisen kirjallisuuden käännösten sarjaa.

Suomessa tähän asti valitettavan tuntemattomaksi jäänyt György Petri (1943–2000) on yksi Unkarin 1900-luvun runouden merkittävimpiä hahmoja. Hänestä tuli vuoden 1968 sukupolven hukattujen illuusioiden tulkki, joka etsii totuutta kaiken uhallakin. Runoissa kuvataan myös monesti rakkautta, erityisesti erästä traagisesti päättyvää rakkaussuhdetta. Kaikessa rujoudessaan Petrin teksti on vahvasti fyysistä ja kehollista. Köyhyydessä elänyt kirjailija koki monesti kovia, mutta kirjoittaminen oli hänen keinonsa selvitä. Turkan valikoimassa saadaan ensi kerran lukea suomeksi muun muassa sairaalassa kirjoitettu runo Jotta minä saavuttaisin aurinkoisen kaistaleen, joka on toistuvasti valittu Unkarin kymmenen kauneimman runon joukkoon. Siinä lääkäri antaa hermorauniona olevalle potilaalle viimeisenä keinona kynän ja paperia.

Pekka Turkka on koonnut aiemmin vastaavat, kiitetyt valikoimat Sándor Petöfin ja Lajos Kássakin runoudesta.