Miten on mahdollista, että koko suomalais-ugrilaisella kieliryhmällä ei ole itsenäistä maailmankatsomusta ja filosofista järjestelmää? Muilla kansoilla ja kieliryhmillä on yleensä niille ominaisia filosofioita. Kirjastoissa on runsaasti saksalaisia, ranskalaisia, kiinalaisia, intialaisia, ja muita itäisten maiden filosofioita ja maailmankatsomuksia. Sen sijaan - lukuun ottamatta Sándor Karácsonyn ja Gábor Lükon vaiettuja töitä - uralilaisesta tai unkarilaisesta filosofiasta ei ole vielä syntynyt teoksia. Kysymyksen esille nostaminen on nyt ajankohtaista. Uudemmat kieliteoriat väittävät, että eri kielet edustavat kukin erilaista mahdollista todellisuuteen kohdistuvaa tutustumisstrategiaa jopa erilaista maailmankatsomusta.