Tunnustuksettomuus (la laïcité) on poliittinen käsite. Tunnustukseton valtio ei aseta mitään uskontoa erityisasemaan ja takaa jokaiselle omantunnonvapauden. Se suhtautuu puolueettomasti ja tasavertaisesti kaikkiin uskontoihin ja uskonnottomiin maailmankatsomuksiin.
Ranskassa tunnustuksettomuuden periaate toteutettiin jo vuonna 1905, Suomessa evankelis-luterilaisella ja ortodoksisella uskontokunnalla on edelleen erityissuhde julkiseen valtaan.
Teoksessa esitellään sekä ranskalaisen tunnustuksettomuuden syntyhistoria että vertaillaan eri Euroopan maiden ja Yhdysvaltojen tilannetta. Lisäksi pohditaan sananvapauden ja uskonnonvapauden suhdetta monikulttuurisissa yhteiskunnissa.
Guy Haarscher (s. 1946) työskentelee professorina Brysselin Université Libressa ja on samassa yliopistossa toimivan Oikeusfilosofian tutkimuskeskuksen (Centre de Philosophie du Droit) johtaja. Haarscher on tutkinut moraali-, yhteiskunta- ja oikeusfilosofiaa erityisesti ihmisoikeusnäkökulmasta.
Hänen teoksistaan voidaan mainita mm. L’ontologie de Marx (1980), La raison du plus fort (1988), Philosophie des droits de l’homme (1987), La laïcité (1996), Le fantôme de la liberté (1997), Philosophie du droit (1998), Les démocraties survivront-elles au terrorisme? (2002). Suomeksi Haarscherilta on aikaisemmin ilmestynyt artikkeli »Oikeuden aika ja totalitaarinen kokemus» niin & näin -lehden numerossa 2/2005.
Suomentaja Tapani Kilpeläisen aiempaan tuotantoon kuuluvat mm. La Mettrien Ihmiskone (2003), Onfrayn Kapinallisen politiikka (2004), Deleuzen Nietzsche ja filosofia (2005) sekä Foucault’n Tiedon arkeologia (2005).