Romaanitaiteen suuriin uudistajiin kuuluneen Gustave Flaubertin mestariteos.

Rouva Bovary kertoo turhautuneen maalaislääkärin rouvan Emma Bovaryn onnen ja romantiikan tavoittelusta, joka johtaa traagiseen tunteiden kierteeseen. Ilmestyessään teoksen psykologisesti tarkkanäköinen kuvaus naisen intohimosta ja seksuaalisuudesta herätti suuren skandaalin.

Rouva Bovary on myös romaani kirjallisuudesta itsestään, täydellisen tyylitaiturin kertomus naisesta, joka lumoutui lukemastaan.

Gustave Flaubertin (1821–80) esikoisteos Rouva Bovary julkaistiin vuonna 1857. Sitä ennen Flaubert oli opiskellut lakia Pariisissa ja matkustanut mm. Kreikassa ja Egyptissä. Hän oli ranskalaisen kirjallisuuden suuri täydellisyyden tavoittelija, joka käytti runsaasti aikaa hioakseen lauseensa täsmälliseen asuun. Hänen tuotannostaan on suomennettu myös Karthago-romaani Salambo (alunp. 1862), osittain omaelämäkerrallinen Sydämen oppivuodet (1869), Pyhän Antoniuksen kiusaus (1874), Kolme kertomusta (1877) ja postuumisti ilmestynyt Bouvard ja Pécuchet (1881).