”Loppu on käsillä, lapseni. Lupaa minulle, että ammut itsesi, muuten en saa hetken rauhaa.”
Kolmas valtakunta romahtaa, Hitler tekee itsemurhan bunkkerissaan ja kaikkialle Saksaan leviää itsemurha-aalto, joka tempaisee mukaansa tuhansia naisia, miehiä ja lapsia. Pienessä Demminin kaupungissa sadat ihmiset tekevät itsemurhan puna-armeijan lähestyessä. Kokonaisia perheitä kuolee, vanhemmat surmaavat lapsiaan.
Vuosikymmenien ajan historiankirjoitus vaikeni tuhansien saksalaisten ratkaisusta, vaikka itsemurha-aalto haavoitti myös seuraavia sukupolvia. Järkyttävät tapahtumat on paljolti kuitattu hiljaisuudella, torjunnalla ja unohdukseen pakottamalla.
Sekä itsemurhien että niitä seuranneen vaikenemisen motiivi oli sama: pako kestämättömästä tilanteesta. Perikadon syyt piilevät kuitenkin syvemmällä. Florian Huberin vangitseva kuvaus pienistä ihmisistä heidän marssiessaan kohti tuhoa on myös terävä analyysi kolmannen valtakunnan ihmisten ajatusmaailmasta ja kansakunnan mukaansa tempaisseen huuman karusta lopusta.
Florian Huber (s. 1967) on opiskellut historiaa ja kansantaloustiedettä ja väitellyt tohtoriksi brittiläisen miehitysvallan uudelleenkoulutuspolitiikasta Saksassa. Hänet tunnetaan historiallisista tietokirjoistaan sekä lähihistoriaa käsittelevistä, palkituista dokumenttielokuvistaan.
”Huber on tuonut päivänvaloon itsepetoksen, joka johti katastrofiin sodan aikana ja sen jälkeen.” -Frankfurter Allgemeine Zeitung