Pidot, juhlaillalliset ja mahtipontiset päivälliset ovat aina olleet tärkeitä elämässämme. Niillä voidellaan diplomatian rattaita, pehmitetään eteenpäin pyrkiville tietä ja tuodaan iloa perhetapahtumiin. Ne nostattavat tunnelmaa ja vaikuttavat kaikkiin aisteihimme.

Miksi Kaarle Suuri käytti asbestipöytäliinaa juhlissaan? Mitä yhteistä on Salvador Dalilla ja atsteekeilla? Entä mikä yhdistää kaviaarin kvitteniin? Näihin ja moneen muuhun kysymykseen löytyy vastaus tästä mukaansatempaavasta kirjasta, joka käsittelee pitoja sen kaikissa muodoissaan.

Kirja tarjoilee mm. paratiisin pidot ja helvetin juhlat, Kuningas Midaksen viimeiset pidot, eurooppalaisten juhlien kehityksen renessanssin ajalla, hienostuneen japanilaisen teeseremonian yhtä lailla kuin kannibalismin. Jos luulet, että juhliminen on menneen talven lumia, katso tarkemmin – pidot vain paranevat!

Alkuteos: Charlemagne’s Tablecloth – A Piquant History of Feasting ilm. 2004.

Ilmestyy toukokuussa 2006