Elsa Enäjärvi-Haavion ja Martti Haavion kirjeet ja päiväkirjat 1941–1942 Elsa Enäjärvi-Haavio ja Martti Haavio olivat 1940-luvulla, Suomen sotamenestyksen alkuvuosina, tunnettu intellektuellipariskunta, jota yhdisti aatteellinen innoitus Karjalasta ja Suur-Suomesta. Martti Haavio oli rintamalla kesäkuusta 1941, jatkosodan hyökkäysvaiheen ja asemasodan alusta, toukokuuhun 1942, jona aikana Martin ja hänen puolisonsa Elsan välille syntyi tiivis ja katkeamaton kirjeenvaihto. Itään -teoksen kirjeet ja päiväkirjamerkinnät avaavat ensimmäisen kerran muokkaamattoman ja lyhentämättömän näkökulman Martti Haavion teokseen Me marssimme Aunuksen teitä (WSOY 1969). Kirja tarjoaa lisäaineistoa keskusteluun, jota on käyty Olavi Paavolaisen sodan jälkeen julkaiseman Synkän yksinpuhelun (Otava 1946) sisältämän jatkosodan päiväkirjan autenttisuudesta. Kotirintamalta, "Suomen naisten vartiopaikalta", kirjoittaneen Elsan kirjeet valaisevat jatkosodan yksityisiä ja julkisia tunnelmia. Päivän mietelauseita radioon valinneen Elsan kirjeet täydentävät myös kuvaa radion sodanaikaisesta ohjelmapolitiikasta.