Merkintöjä intellektuellipariskunnan sotavuosilta ja sotien jälkeisen elämän selviytymisstrategioista. Valistuksen sukutarina -sarjan viides ja viimeinen osa.

Jatkosodan aikana Martti Haavion ja Elsa Enäjärvi-Haavion rakkaus yhtyi unelmassa Suur-Suomesta. Rauhan tultua maata hallitsevat uudet tuulet. Perhepolitiikasta innostunut Elsa luo Suomeen kotisisarten ammattikuntaa. Runoon turvautuva Martti löytää uuden muusan ja palaa vuosien tauon jälkeen kustantajantyöhön (WSOY), nyt kirjalliseksi johtajaksi. Nuoren runoilijan Aale Tynnin ja P. Mustapään (Martti Haavio) välille syttyvä, rakkaudeksi kasvava kirjallinen kumppanuus koettelee Elsan ja Martin suhdetta.

Runoilijakustantaja etenee myös tieteellisellä urallaan, jolla naisnäkökulmaa tutkimukseen tuova Elsa puolestaan kohtaa vastarintaa. Kärsimykset kasvavat tyttären sairastuessa tuberkuloosiin. Vuonna 1949 Elsan menestys tutkijana ja yhteiskunnallisena toimijana on korkeimmillaan, kunnes tulee uusi isku: Elsa sairastuu syöpään.

Teoksen päiväkirja- ja kirjeosuuden perään kirjoittamassaan parielämäkerrassa Katarina Eskola esittää oman tulkintansa Martin ja Elsan yhteisistä vuosista 1920–1951. Elämänkestoinen kysymys on, kuinka modernia ajankuvaa luova pari omassa arjessaan sovittaa yhteen modernissa tärkeimpänä pitämäänsä näkemystä. Elsa uskoo jatkuvasti rationaaliseen suunnitteluun ja siihen nojaavaan edistykseen. Saatuaan 1940-luvun puolivälissä Aino Kallakselta luvan tämän elämäkerran kirjoittamiseen Elsa etsii yhä kiihkeämmin todellista elämää teosten takaa. 1940-luvulla kehkeytyvän "uuden" modernin runon löytänyt Martti puolestaan iloitsee runoilijan oikeudesta "fabuloida".

Autius lehtipuissa -teoksen monipuolinen kuvitus sisältää harvinaisten valokuvien ohella käsikirjoitusasuisina P. Mustapään runoja sekä katkelmia hänen kustantajanpuheistaan ja kollegakirjeistään.

Martti Haavion ja Elsa Enäjärvi-Haavion kirjeet ja päiväkirjat 1942–1951

Martti Haavion kotiuduttua sotarintamalta toukokuussa 1942 puolisoiden kirjeenvaihto muuttui satunnaisemmaksi. Säilyneet muistiinpanot heijastavat sotien jälkeisen elämän hajanaisuutta ja kertovat avioparin selviytymisstrategioista. Ne tuovat myös uutta tietoa Haavion ja Olavi Paavolaisen kumppanuudesta.

Sodan jälkeen Martti Haavio (P. Mustapää) turvautui runouteen ja löysi uuden muusan. Perhepolitiikan sytyttämä Elsa Enäjärvi-Haavio ryhtyi luomaan maahan kodinhoitojärjestelmää. Martin edetessä tiedemiesurallaan naisnäkökulmaa tutkimukseen tuonut Elsa puolestaan kohtasi vastarintaa. Koettelemukset ulottuivat pian myös perhe-elämään, kun Elsa sairastui syöpään ja tytär tuberkuloosiin.

Valistuksen sukutarina -sarjan viimeinen osa päättyy Elsa Enäjärvi-Haavion kuolemaan vuonna 1951. Haavioiden tytär, kirjasarjan toimittanut professori Katarina Eskola tiivistää Autius lehtipuissa -teoksen lopussa, miltä modernin Suomen synty näytti aktivistiparin 30 vuoden aikaisten päiväkirjojen ja kirjeiden valossa.

Marraskuu o Luokitus 842