Tämän teoksen sisältö on jotain muuta kuin ihmissuhdedraamaa Etelä-Pohjanmaalta tai Helsingin katujen mittailua kuudensadan sivun verran joutavanpäiväisiä pähkäillen. Tässä kirjassa eivät kertaa erinomaisuuttaan poliitikot eivätkä kenraalit. Jopa kestoaihe Marski on sysätty sivuraiteelle, ja vuosi 1918 on polkaistu menneisyyden sameaan sumppuun - sorry. Jos sinua lisäksi kiehtoo nykyproosalle ominaisten voimailmaisujen inflatorinen toistelu, lopeta lukeminen tähän. Pane kirja pois. Tämä ei ole sinun juttusi.

Reportterin aikamatka. Tuokiokuvia Rukajärven tieltä Rangooniin on Esko Heikkisen viides teos. Satojen matkojensa parkitsema ikireportteri johdattelee lukijan käsikynkkää keskelle maailmanpolitiikan arkipäivää. Esseekokoelman tarinat, kohtaamiset ja pohdinnat vievät Lieksasta Levanttiin, Vienasta Vietnamiin, Quebecistä Kashmiriin, Copacabanalta Tiibetin tuuliin, ties minne? Tuokio vain, ja huomaat istuvasi Idän silkkitietä kiitävän punaisen Bemarin etupenkillä ihailemassa Itä-Turkin talviselle taivaalle hyppäävää lumihuippuista vuorta, jonka kylkeen Nooa-vainaan arkki taannoin tömähti.

Kritiikki on hehkuttanut kirjailijan aiemmista teoksista näin: Heikkisen kerrontaa on nautinto lukea. Tyyli on vetävämpää kuin ennen vanhaan T. J. A. Heikkilässä tai Jerry Cottonissa. Silti kaikki mikä kerrotaan, on totta. Tyylitaju on vankka. Asiattomuuksia ja mauttomuuksia on turha pelätä. (Pertti Piispanen, Nykypäivä)

Täsmälleen sama pätee tähän teokseen. Aikuisen miehen ikään ehtineen, vahvan kertojan omaperäinen ääni kajahtaa, miljööt ja maisemat kulkevat kuvina lukijan silmien edessä, aidot ihmiset elävät maisemassa. Tunteet, tunnelmointi ja Heikkiselle ominainen rento huumori saavat paljon tilaa. Reportterin aikamatka on mukaansa tempaava yhdistelmä laadukasta kaunokirjallisuutta, autenttista dokumenttia ja elävää historiankirjoitusta. Ole hyvä ja nauti.