FM Petri Eskelisen taloustieteiden kvantitatiiviset menetelmät -aineeseen kuuluva väitöskirja "Reference Point Based Decision Support Tools for Interactive Multiobjective Optimization” tarkastetaan Helsingin kauppakorkeakoulussa perjantaina 31. lokakuuta. Väitöskirjan otsikko on suomeksi ”Referenssipistepohjaisia lähestymistapoja vuorovaikutteiseen monitavoiteoptimointiin". Oppimisen mahdollistavia työkaluja päätöksentekijän tueksi Väitöskirja esittelee tutkimusta, jossa on kehitetty uusia vuorovaikutteisia, päätöksentekoa tukevia monitavoiteoptimointimenetelmiä. Ehdotetut menetelmät poikkeavat tyypillisistä alan menetelmistä lähinnä siinä, että niitä voi käyttää täydentämään jo olemassa olevia menetelmiä. Monitavoiteoptimoinnin menetelmät auttavat päätöksentekijää ymmärtämään useita ristiriitaisia tavoitteita sisältävän päätöksenteko-ongelman rakennetta siten, että jokainen ongelmaan liittyvä tavoite tulee parhaalla mahdollisella tavalla huomioitua. Päätöksentekijä on vastuussa ongelman lopullisesta ratkaisusta, mutta hyvä menetelmä auttaa löytämään ratkaisun, joka vastaa päätöksentekijän mieltymyksiä. Vuorovaikutteisesti toimivat menetelmät sopivat tähän tarkoitukseen hyvin, ja ne ovat erityisen käyttökelpoisia silloin kun tarkasteltava ongelma on erittäin monimutkainen ja tavoitteiden väliset suhteet ovat vaikeasti hahmotettavissa. Väitöskirjassa esitellyissä vuorovaikutteisesti toimivissa menetelmissä on olennaista se, että ennen lopullisen päätöksen tekemistä päätöksentekijälle tarjotaan mahdollisuus oppia millaisia ratkaisuja on ylipäätään tarjolla, ja miten ne suhteutuvat toisiinsa. Näin lopullista päätöstä tehdessään päätöksentekijä voi olla vakuuttuneempi siitä, että tehdyt päätökset ovat päätöksenteko-ongelman erityispiirteet huomioon ottaen parhaita mahdollisia. Laajat sovellusmahdollisuudet Uudet menetelmät on kehitetty yleisen päätöksenteon teorian näkökulmasta, ja ne ovat näin ollen sovellusriippumattomia. Esimerkkeinä lukuisista monitavoiteoptimoinnin sovelluskohteista ovat vaikkapa osakesalkun sisällön, teknisten rakenteiden ja muotojen tai syövän sädehoidon suunnittelu. Lisäksi on olemassa paljon sovellusalueita, joissa ongelmien monitavoitteista luonnetta ei ole vielä toistaiseksi osattu ottaa huomioon, ja tästä syystä ongelmia saatetaan käsitellä epätarkoituksenmukaisesti yksinkertaistettuina yhden tavoitteen ongelmina. Käytännössä päätöksentekijällä on usein suuri vastuu tekemistään päätöksistä. On siis tärkeää, että päätöksentekijä voi varmistua siitä, että lopullinen päätös on käytettävissä olevan tiedon valossa paras mahdollinen kompromissi, joka ottaa huomioon kaikki ongelmaan liittyvät ristiriitaiset tavoitteet. Tämän näkökulman mukaisesti väitöskirjassa esitettyjen menetelmien merkitys, ja laajemmassa mittakaavassa koko monitavoitteisen tarkastelun mielekkyys on ilmeinen.