Kuopiolainen Esajuhani Seppänen sairastui skitsofreniaan jo hyvin nuorena. Tähän liittyen hän kokee, että nuoruus jäi elämättä. Seppänen pelkäsi sairautensa vuoksi ihmisiä ja oli harhainen. Skitsofrenia invalidisoi hänet kymmeniksi vuosiksi.

"Jos en olisi käynyt sairaalakierroksia läpi, niin tuskin olisi niin eheä ihminen kuin nyt olen", sanoo Esajuhani Seppänen. Hän on nyt 45-vuotias, eikä tarvitse enää sairaalahoitoa ja lääkkeetkin ovat minimissä.

Mielenterveyden keskusliitto koulutti Seppäsen vertaisohjaajaksi ja hän tekee töitä neuvojana auttaen ihmisiä, jotka kokevat sitä samaa, mitä hän aikoinaan on elämässään käynyt läpi.

Seppäsen kirja sukeltaa sellaiseen maailmaan, jota mieleltään terveet eivät koskaan kohtaa. Esajuhanin ja Huppumiehen keskustelut koskettavat ja ihmetyttävät: mieli ei olekaan aina hallittavissa. Noiden kokemuksien todellisuus jää kirjoittajallekin ikuiseksi arvoitukseksi: miksi Huppumies tuli syyttämään ja kiusaamaan? Miksi kului niin monta vuotta, ennen kuin Huppumiehen kasvot näkyivät, ennen kuin syytökset loppuivat?