Tämä lajissaan ensimmäinen, kokonaisvaltainen kirja Tamminiemestä jakautuu kahteen suureen osioon: nimensä mukaisesti Tamminiemen varhaishistoriaan ja nykyaikaan.

Varhaishistoriassa lukijat viedään aina 1800-luvun alkuun, jolloin Tamminiemen kehitys Suomen autonomisen suuriruhtinaskunnan pääkaupungin laita-alueena lähti käyntiin. Alkuvaiheessa, venäläisten aatelisten omistaman ja asuttaman, Tamminiemen lähistöllä sijaitsevan, tavallaan Tamminiemen ”emon”, Meilahden kartanon, ulkoilu- ja virkistysalueella syntyi venäläisiltä kreiveiltä suomalaisomistukseen siirtynyt ensimmäinen Tamminiemen huvila, Villa Ekudden, vuonna 1906. Ratkaisevan tärkeä askel Tamminiemen kehityksessä tapahtui jatkosodan aikana vuonna 1940, kun poliitikko, suurmesenaatti ja lehtimies Amos Andersson presidentti Kyösti Kallion innoittamana - voisi määritellä suorastaan provosoimana - lahjoitti Tamminiemen huvilan Suomen valtiolle tasavallan presidenttien virka-asunnoksi.

Gustaf Mannerheimin ja Risto Rytin suhteellisen lyhyen isännöinnin jälkeen Villa Ekuddenista Tamminiemeksi muuttunut rakennus kauniine ympäristöineen sai merkittävän käänteen historiassaan Urho Kaleva Kekkosen aloitettua presidenttiytensä vuonna 1956. Tällöin Tamminiemestä tuli presidenttiparin koti sekä samalla kauniin luonnon ympäröimä, uuden presidentin pääasiallisin työpaikka. Maamme sotien jälkeisten aikojen kannalta on ensiarvoisen tärkeää ottaa huomioon, että presidentti Urho Kekkosen valtiomiesuran aikana Tamminiemestä muodostui Suomen strateginen johtokeskus peräti neljännesvuosisadan ajaksi. Paljolti tässä johtokeskuksessa Urho Kekkonen kehitti Suomen puolueettomuuspolitikkaa niin, että hänen taitavan, määrätietoisen tasapainopolitiikkansa ansiosta idän ja lännen välissä, maamme säilytti riippumattomuutensa ja itsemääräämisoikeutensa. Maamme historiassa neljännesvuosisadan aikana kylmässä sodassa Tamminiemi sai merkittävän roolin ja tehtävän toimia Urho Kekkosen valtiomiestyön paikkana - ei vähiten nykyisen hyvinvointiyhteiskunnan perustan rakennusvaiheen keskeisenä näyttämönä.

Ei aiheetta Tamminiemestä kirjoitetaan ja puhutaan historiassamme jo käsitteenä. Nykyään (Tamminiemi tänään) Kansallismuseon Museoviraston hallinnassa ja johdossa Urho Kekkosen nimeä kantava Tamminiemen museo vaalii ansiokkaasti tätä ansiokasta ja rikasta perinnettä pyrkimällä säilyttämään rakennuksen ja sen ympäristön alkuperäisessä asussaan sekä monimuotoisesti vaalimalla ja kunnioittamalla pitkäaikaisen isäntänsä, presidentti Urho Kekkosen muistoa.

Tämä uusi kirja onkin tehty Museoviraston ja sen toimihenkilöstön, intendenttien ja oppaitten kiitettävällä tuella. Tamminiemestä on kehitetty - kuten Tamminiemen oma väki sen määrittää - museokävijöille todellinen elämysmatka Suomen historiaan. Niin kauan kuin Tamminiemen ”kivilinnoitus” seisoo tukevasti meren äärellä suomalaisella peruskalliolla, sen arvokas historiallinen perinne jatkuu ja tulevaisuus on turvattu.

Kirjan tekijä, tietokirjailija, valtiotieteiden tohtori, everstiluutnantti evp. Esa Seppänen toivottaa teille hyviä lukuhetkiä ja lähettää teidät tämän kirjan avulla historialliselle elämysmatkalle.