Arkkitehti Else Aropaltio oli asuntosuunnittelija, jonka merkittävän laajassa tuotannossa on nähtävissä Suomen sodanjälkeisen asuntotuotannon linjat. Aropaltio teki työnsä pääasiassa 1930-1960-lukujen helsinkiläisissä kasvukeskuksissa, kuten Lauttasaaressa erityisesti Isokaarella, Herttoniemessä, Haagassa, Kalliossa, Vartiokylässä, Pajamäessä ja Malmilla. Lisäksi Aropaltio suunnitteli teollisuusrakennuksia, Lauttasaaren ensimmäisen yhteiskoulun ja muutaman huvilan.
Arkkitehti, tietokirjailija ja arkkitehtuurikriitikko Esa Laaksonen on kuvannut ja avannut Else Aropaltion tarinan. Teos kertoo Lauttasaareen tehtyjen talojen ohella kaikista Aropaltion tunnetuista suunnitelmista. Nuori ylioppilas sai ennen sotaa suunniteltavakseen Otavantien korkeat rakennukset tulevan miehensä Paavo Aropaltion rakennusliikkeelle. Niistä alkoi poikkeuksellisen runsas tuotanto, joka runsaasti kuvitettuna avaa lukijalle näkymän yhden naisen arkkitehtitoimiston huikeaan tarinaan.
Yksi kirjan tarkoituksia on antaa Aropaltion esimerkin kautta jokaiselle asumisesta kiinnostuneelle lukijalle käsitys siitä, miten asuminen ja asuntosuunnittelu kehittyivät sodanjälkeisessä Suomessa. Sanotaan, ettei köyhällä ole varaa rakentaa halvalla. Asunto- ja sodan jälkeinen materiaalipula johtivat Suomessa kestävän kehityksen kannalta toimiviin ratkaisuihin. Monet Aropaltion suunnittelemista rakennuksista on katsottu suojeltaviksi ja ainakin rakennusteknisesti sekä mitoituksiltaan ne toimisivat hyvinä esimerkkeinä myös uudelle asuntotuotannollemme.