Musiikkineuvos Erkki Ertaman ensimmäinen runoteos Elämän lauluja on ajatonta ja kosmista runokieltä tästä päivästä, menneisyydestä ja tulevaisuudesta. Runot ovat kuin elämänohjeita, silti niissä soi lyyrisyys. Kaunis luontokuvitus täydentää runojen sanomaa.

Himon orjana pitkään jo ollut oon,
nenärengas kuin sonnilla mulla.
Senpä talutusnuorassa karkeloon
tanssin riemulla innoitetulla.
Siinä huolet ei huomisen painamaan
pysty lain, minä laulan ja tanssin vaan.
Maljan kohotan huulille lauleksien
sisään kaatelen kaiken sen.

Kaunis neito se jostakin vierellein
tuli, varmaankin ilmojen teitä.
Polven päälle istuvi yksin tein,
mutta näistäpä yllättyneitä
nämä veikkoset ei ole milloinkaan,
kohta kanssansa käyn minä
tanssaamaan
tosi Onnelan poikana kulkea saan
läpi elämän laulain vaan.