Keke Rosberg joutui raivaamaan tiensä kilpa-autoilun huipulle ilman edelläkävijöiden apua. Hänen aloittaessaan ajamisen formula 1 -luokassa harva suomalainen tiesi, mikä formula 1 on, ja suhtautuminen vastoinkäymisten kanssa kamppailleeseen kilpa-ajajaan oli sen mukaista. Se vaihteli varovaisen epäilevästä avoimen ivalliseen.

Kun Rosberg vuonna 1982 voitti maailmanmestaruuden, F1-kilpailuista tuli yhtäkkiä Suomen seuratuimpia televisiolähetyksiä, Rosberg valittiin Vuoden urheilijaksi ja tasavallan presidentti kiitti häntä ritarimerkillä.

Oman uransa jälkeen Rosbergista tuli menestyvä manageri, jonka apu oli ratkaiseva Mika Häkkisen tiellä toiseksi suomalaiseksi formula 1:n maailmanmestariksi.

Keke Rosberg on aina tuntenut tarkasti oman arvonsa ja näyttänyt sen. Ne, joista hän ei ole pitänyt, ovat saaneet sen nopeasti huomata. Tässä kirjassa valotetaan myös Keke Rosbergin vähemmän tunnettuja puolia.

Miehessä, joka on myöntänyt olevansa leuhka paskiainen ("I am a cocky bastard"), on enemmän särmää kuin aikaisemmin on yksissä kansissa kerrottu.