Ajantasainen karttatieto on tehokkaan sodankäynnin perusedellytys. Tästä vaativasta tehtävästä huolehti sekä talvi- että jatkosodan aikana Päämajan Topografinen osasto. Talvisodassa varsinaisesta kartoitustehtävästä huolehti Topografikomppania, jatkosodassa resurssit olivat suuremmat, silloin tehtävästä vastasi Topografipataljoona.

Sodanajan karttahuolto käsitti sekä sotatoimille tarpeellisen karttamateriaalin hankkimisen että sen toimittamisen sotatoimiyksiköille. Joukoille toimitettava karttamateriaali oli hyvin kirjavaa käsittäen vanhoja 1920-luvuilla laadittuja karttoja, uusista kartoitus- ja tiedusteluilmakuvauksista valmistettuja ajantasaisia ilmakuvakarttoja ja sotasaaliskartoista muokattuja uusia karttoja.

Tässä kirjassa kerrotaan siitä, mitä eri karttalajeja sotiemme aikana valmistettiin ja millä tavalla työ tehtiin. Erityisen merkittäviksi muodostuivat venäläisilta saadut sotasaaliskartat, varsinkin kun ne kattoivat alueita joista suomalaisten kartat puuttuivat. Tämä aineisto oli niin tärkeätä, että jatkosodan sotatoimialueilla siirryttiin käyttämään venäläistä karttakoordinaatistoa ja osin myös venäläistä kartastojärjestelmää.

Kirjassa on kolme pienialaista yhtenäistä kartastoa. Karjalan kannaksen kaakkoisosasta, vanhalta rajalta Leningradiin ulottuvalta alueelta esitellään maanmittaushallituksen topografisen toimiston siviilijaoston valmistamat 1:20 000 topografiset kartat, Petsamon alueen pohjoisosasta niin ikään maanmittaushallituksen valmistamat 1:20 000 taloudellis-topografiset kartat ja esimerkkejä sotasaaliskartoista muokatusta Itä-Karjalan kartastosta.