Heinä-elokuussa 1944 käytiin jatkosodan vihoviimeisiä taisteluja, joiden näyttämönä olivat pohjoiskarjalaiset sydänmaat tiettömien teiden takana.
Alkukesästä neuvostojoukot oli pysäytetty Tali-Ihantalassa. Nyt puna-armeijan aikomuksena oli saartaa suomalaiset sotilaat Ilomantsissa ja yllättää heidät selustasta, tieverkon ulkopuolelta. Pääesikunta määräsi taisteluihin erityisjoukon, jota johti legendaarinen kenraalimajuri, Rukajärvellä kannuksensa hankkinut, korpikenraalina tunnettu Erkki Raappana. Hänen mukaansa joukko nimettiin Ryhmä Raappanaksi.
Taistelut kävivät kiivaina Ilomantsin saloilla, joissa oli mahdotonta rakentaa ryhdikkäitä rintamalinjoja. Raappanan strategia oli uskalias ja riskialtis: vihollinen houkuteltaisiin ansaan ja motitettaisiin. Riskinotto kannatti, suunnitelma onnistui ja suomalaisten haaviin jäi muhkea sotasaalis tykkejä ja kranaatinheittimiä.
Jatkosodan viimeisinä päivinä Suomen kamaralla - sellaisena kuin sen rajat oli Moskovan rauhassa vuonna 1940 piirretty - ei ollut Neuvostoliiton joukkoja. Loppujen lopuksi Stalin luopui aikeistaan miehittää Suomi ja helpotti rauhanehtoja tuntuvasti.
Erik Appel kirjoittaa kattavasti ja selkeästi jatkosodan kaoottisista ja dramaattisista loppuvaiheista, viimeisestä suuresta torjuntavoitosta, joka on syyttä jäänyt tunnetumpien taisteluiden varjoon. Tekstin tukena on runsaasti karttoja ja kuvia. Kirjassa on käytetty kotimaisten lähteiden lisäksi myös venäläistä tutkimusta. Teos on ilmestynyt ruotsiksi vuonna 2011.
Erik Appel (s. 1924) on eläkkeellä oleva toimittaja. Hän on sotaveteraani, joka kuului jalkaväkirykmentti 61:een ja taisteli Tienhaarassa Viipurista luoteeseen. Aiemmin Appel on kirjoittanut Suomen 1900-luvun vaiheista ja erityisesti maan sotahistoriasta.