Tutkimuksen kohteena on ollut ranskalaisen nykyfilosofin Jacques Derridan (1930-) kirjoitukset. Tarkoituksena on ollut selvittää mitä dekonstruktiolla tarkoitetaan ja mitä vaikutuksia sillä on kielen, merkityksen, subjektin ja metodin -käsitteille.
Tutkimusmenetelmänä on käytetty hermeneuttista metodia (eli tekstien tulkintaan liittyvää tarkastelutapaa, jossa tekstejä tarkastellaan suhteessa toisiinsa ja pyritään ymmärtämään tekstien keskeinen sisältö) sekä käsiteanalyysia.
Tutkimuksen tärkeimmät tulokset ovat: 1) Derrida esittää kirjoituksissaan filosofisesti perusteltavissa olevan ja koherentin näkemyksen kielen, merkityksen ja subjektin luonteesta, jolloin voidaan puhua dekonstruktiivisesta tavasta hahmottaa tietoteoreettisia kysymyksiä ja maailmaa. Tästä näkemyksestä on kiistelty filosofien ja kirjallisuuden tutkijoiden piirissä. 2) Derridan näkemykset kielen, merkityksen ja subjektin luonteesta muuntavat radikaalilla tavalla filosofisia peruskäsityksiä (erityisesti fenomenologisen filosofian käsityksiä)näiden luonteesta.
Tutkimuksen keskeinen anti kansainväliselle Derrida-tutkimukselle on se, että tutkimuksessa esitetään Derridan väitteiden filosofinen perusteltavuus siten, että Enwald on kehittänyt Derridan kirjoitusten pohjalta tarkastelutavan, jossa edetään järjestelmällisesti lähtien termien määrittelystä ja edetään askel askeleelta kohti kokonaiskuvan muodostamista Derridan kieli-, merkitys-, subjekti- ja metodikäsityksistä. Derrida itse ei ole kirjoittanut dekonstruktion teoriaa ja kysymys dekonstruktion teoriasta ja hänen väitteidensä koherenttiudesta on kiistanalainen. Tutkimuksessa esitetään tulkinta siitä, mitä dekonstruktion teoria voisi olla esiin kirjoitettuna.
Tutkimuksessa on analysoitu uudella tavalla Derridan kielikäsitystä ja osoitetaan, että Derrida ei edusta äärimmäisen kielipainotteista näkemystä kielestä, kuten Derridan filosofian usein katsotaan edustavan. Tutkimuksessa tuodaan esiin tarkemmin kuin aikaisemmassa Derrida tutkimuksessa kielen ja ei-kielellisen kokemuksen välistä suhdetta. Samoin tutkimuksessa analysoidaan tarkemmin kuin aikaisemmassa tutkimuksessa, mitä tarkoitetaan subjektin dekonstruktiolla ja myös tämän analyysin kautta paljastuu, että Derridan subjektin dekonstruktio on paljon moniulotteisempi ja sofistikoidumpi kuin usein on esitetty.
Tutkimuksen käytännön merkitykset ovat moninaiset: 1)Dekonstruktiivinen tapa hahmottaa kieltä ja merkitystä selventää myös arkikokemuksen tasolla mistä ajattelussa, kielenkäytössä ja merkitysten muodostamisessa on mahdollisesti kyse. 2)Dekonstruktiivinen tapa hahmottaa kieltä ja metodia vaikuttaa myös tulkinnan teorioihin, esim. kirjallisuustieteessä. 3) Dekonstruktiivinen käsitys subjektista tarjoaa kiinnostavan näkymän siihen mitä subjektius ja tietoisuus mahdollisesti ovat, nämä käsitykset puolestaan vaikuttavat myös arkikokemuksen tasolla siihen miten hahmotamme itseämme ja muita. 4) Dekonstruktiiviset käsitykset subjektista ja kielen luonteesta vaikuttavat myös eettisiin käsityksiin arvojen ja normien luonteesta.
Tutkimuksen voidaan katsoa edustavan dekonstruktiota koskevaa filosofista perustutkimusta, jonka pohjalta voidaan edetä erityiskysymyksiin esimerkiksi etiikan luonteesta.
