Kirja voitti voitti Pohjalaisen kirjallisuuspalkinnon 2021.
Palkintoraadin mukaan Elina Jokisen esikoisromaani on rohkea ja puhutteleva kaunokirjallinen debyytti .
– Monitasoinen sukupolvitarina kertoo elämänhallinnasta ja tuon hallinnan menettämisestä, säröistä joita ihmiset kantavat ja joita heihin syntyy. Se kertoo vaikeista valinnoista ja ihmisen elämänkulkuun vaikuttavista ylisukupolvisista voimista, raati kuvaa.
Valintaperustelussa korostuu kirjan poikkeuksellinen kerronnan tapa ja tyyli.
– Jokisen kertojanote on yllätyksellinen ja raikas, siinä on vimmaa ja syvyyttä. Romaanissa on runsaasti tarttumapintaa. Päivä, jona Stella Julmala tuli hulluksi on teos, joka kestää useamman lukukerran.
Kirjallisuuspalkintoraadin puheenjohtajan, Ilkka-Pohjalaisen päätoimittaja Markku Mantilan mukaan Jokisen teos on "maailmanluokan kirja".
– Kyseessä on taiturimainen teksti. Teos on intensiivinen, vaativa ja henkeäsalpaava luettava. Toivon että se kääntyy monelle kielelle, Mantila summasi teosta kirjastolla pidetyssä palkintotilaisuudessa.
Palkintoraatiin kuuluvat Ilkka-Pohjalaisen päätoimittaja Markku Mantila ja kulttuuritoimittaja Anne Puumala, kirjailija Henna Helmi Heinonen, tietokirjailija-toimittaja Anssi Orrenmaa ja toimittaja Anne Flinkkilä.
Minä olen Stella Julmala, ja tämä on minun tarinani. Saatoitte luulla, että kertoisin teille tänään tutkimuksestani, sen tuloksista tai siitä, miten väitöskirjani lopulta valmistui. Sen sijaan aion kertoa teille, kuinka minusta tuli yksi niistä, joilla naksahti. Kuinka minusta tuli yksi niistä, jotka päätyivät käsittämättömiin tekoihin.
Stella Julmalalla pitäisi olla kaikki palikat järjestyksessä. Hän on mielekkäässä työssä tutkijana yliopistolla, hänellä on ihanteellinen perhe ja uskovaisen taustan tarjoama maailmankäsitys tukenaan ja selkänojanaan. Yllätysraskaus ja sen traaginen päätös saavat Stellan ymmärtämään, ettei hän täysin tunnekaan Antti-miestään sen enempää kuin itseäänkään.
Yllättävästä paikasta löytynyt päiväkirja vie Stellan hänen isoäitinsä Maarian maailmaan kesään 1972 ja keltaiseen taloon, joka on täynnä ruusuja ja jossa punaruskeatukkainen kuningatar istuu valtaistuimellaan. Idyllin lasiin alkaa kuitenkin tulla murtumia, kun Maaria tajuaa miehensä, ärhäkän lestadiolaissaarnaajan, ajaneen sukutalon pahoihin velkoihin.
Se kesä lähettää myös Stellan äidin Kristan omalle radalleen, jonka päässä on ura europarlamentaarikkona. Aivan kuten Armas-isoisä palasi vuonna 1944 sodasta kenttälapio olallaan, Krista haluaa tulla naiseksi, joka pelastaa koko maailman. Ja tässä sitä nyt ollaan.
Elina Jokisen kunnianhimoinen esikoisromaani yhtä aikaa rakentaa Julmalan suvun historian myytiksi ja tuo sen kosketusetäisyydelle. Se on romaani hulluudesta, lestadiolaisuudesta, feminismistä ja perheiden vaietuista salaisuuksista, kaikkien perheiden. Siinä on tilaa myös myyrille ja oraville, kuten kaikissa puutarhoissa ja elämässä aina.
Elina Jokinen on kirjallisuuden tohtori ja kirjoittamisen monialainen ammattilainen, joka haluaa omalla esimerkillään rohkaista ihmisiä suhtautumaan kriittisesti heitä muka sitoviin normeihin. Jokinen rakastaa tutkijoita, tuoreita kantarelleja ja avannosta nousemisen jälkeistä hyvän olon tunnetta. Jokisen tuulilasi saattaa olla säröinen, mutta tarinankertoja hän on sydänjuuriaan myöten.
Samaan aikaan julkaistava fiktiivinen Päivä, jona Stella Julmala tuli hulluksi -teos ja Säröjen kauneus -tietokirja muodostavat yhdessä poikkeuksellisen kirjaparin. Kirjat ovat omia itsenäisiä kokonaisuuksiaan, mutta ne sopivat erityisen hyvin rinnakkain tai peräkkäin luettaviksi: kumpikin teos syventää toisen lukukokemusta ja avaa sisarkirjaansa uusia näköaloja.
Tietokirja antaa lukijalle mahdollisuuden jäsentää ja käsitellä kaunokirjallisuuden herättämiä tunteita ja ajatuksia sekä auttaa lukijaa tekemään omaa elämäänsä koskevia oivalluksia.
Fiktio puolestaan antaa mahdollisuuden saattaa tietokirjassa opittu sanattomalle tunnetasolle. Fiktio voi koskettaa lukijan psyykettä sellaisella tasolla, johon asioiden käsitteellistäminen ei yllä. Tässä kirjaparissa fiktion tehtävänä on osoittaa käytännössä se, miten tarinat toimivat, ja tietokirja ikään kuin sanoittaa sen, mitä fiktion äärellä tapahtuu.