Ensimmäinen laaja teos yhteisöllisyyden kulttuurihistoriasta tarkastelee erilaisia yhteisöjä Ruotsissa ja Suomessa viidellä vuosisadalla. Artikkeleissa tuodaan esiin yhteisöllisyyden muuttuvia ja pysyviä piirteitä ja pohditaan, miten yhteisössä eletään, mitä yhteisöllisyys ihmisille merkitsee ja kuinka yhteisö ja sen jäsenet muokkaavat toisiaan. Empiiristen tapausesimerkkien lisäksi käsitellään myös historiantutkimuksen metodiikkaa. Teos soveltuu kurssikirjaksi historiaaineiden ja yhteiskuntatieteiden opiskelijoille, historian harrastajille ja kaikille, joita yhteisössä eläminen askarruttaa.