– Så där, ja. Hoppa in i bilen nu allihop. Pappa håller upp dörren. Alla tre barnen, Olli, Sinikka och lillebror Petri sätter sig i baksätet på Mosse. Mosse är egentligen en bil av märket Moscovitch, men Olli har döpt bilen till Mosse. Äntligen är hela familjen på väg. Hela dagen har kompisar och släktingar varit och hälsat på. Det har varit både skratt och tårar när alla har sagt hejdå. Petri kramar hårt om katten som han har i famnen och vill inte släppa ifrån sig den. – Jag vill ta med Mirri, snyftar han, medan tårarna rinner nerför kinderna. – Jag också, men hon får det bättre hos farmor, säger mamma och lirkar försiktigt loss den mjuka, vita lilla katten ur Petris armar. Hon lämnar över Mirri till farmor och sätter sig sedan i framsätet i bilen bredvid pappa – No niin. Hypätkää autoon! Isä pitää auton ovea auki. Kaikki kolme lasta, Olli, Sinikka ja pikkuveli Petri kiipeävät Mossen takapenkille istumaan. Mosse on oikeastaan Moscovitch-merkkinen auto, mutta Olli kutsuu sitä Mosseksi. Vihdoinkin koko perhe on matkalla. Ystäviä ja sukulaisia on koko päivän käynyt kylässä hyvästelemässä. Petri halaa kissaa kovasti sylissään eikä halua päästää siitä irti. – Haluan ottaa Mirrin mukaan, Petri nyyhkyttää, ja kyyneleet vierivät poskille. – Minäkin olen surullinen siitä ettei Mirri saa tulla mukaan, mutta sillä on parempi olla mummin luona, äiti sanoo ja ottaa valkoisen ja pehmeän pienen kissan varovasti Petriltä. Äiti antaa Mirrin mummille ja hyppää sitten itse autoon isän viereen. .