Ammattikorkeakoulujen opettajien kulttuurienvälinen kompetenssi ja sen mittaaminen Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus määrittävät vahvasti ammattikorkeakoulujen toimintaympäristöä. Oppilaitoksissa sekä kansainvälisyystoimijoina että kansainvälisyyskasvattajina toiminnan keskiössä ovat opettajat. MMM Eija Laitisen väitöstutkimuksessa selvitettiin ammattikorkeakoulujen opettajien kulttuurienvälistä kompetenssia ja kulttuurienvälisen kompetenssin arviointiin tarkoitettujen mittareiden toimivuutta tutkimusympäristössä. Tutkimus toteutettiin internet-pohjaisena lomakekyselynä eteläsuomalaisissa ammattikorkeakouluissa. Tutkimuksen mukaan opettajat arvioivat kulttuurienvälisen kompetenssinsa varsin korkeaksi. Vahvimmiksi osaamisalueekseen opettajat kokivat toisen osapuolen kunnioituksen ja myös vuorovaikutuksen tuovan mielihyvän. Tulokset osoittavat opettajien vahvaa motivaatiota kulttuurienväliseen toimintaan. Tutkimuksen mukaan hyvä kielitaito, ulkomailla asumisen kokemus ja opettajien kansainvälisen toiminnan laajuus sekä näkemys siitä, että kansainvälisyys on osa opettajuutta, lisäsivät kulttuurienvälisyysosaamista. Eri koulutusaloilla toimivien opettajien välillä oli eroja kompetenssin tasossa. Naisopettajat arvioivat kulttuurienvälisen kompetenssinsa merkittävästi miesopettajia paremmaksi. Opettajien itsearvioinnin lisäksi opettajien kulttuurienvälisyyskompetenssia arvioivat opettajien esimiehet ja sekä suomen- että englanninkielisten koulutusohjelmien opiskelijat. Näiden kolmen ryhmän arviot opettajien kulttuurienvälisestä osaamisesta olivat keskenään hyvin yhdenmukaisia. Kaikki ryhmät arvioivat opettajien kulttuurienvälisyysosaamisen pääsääntöisesti merkittävästi alhaisemmaksi kuin opettajat itse. Sen sijaan näiden ryhmien arviot siitä, mitkä kompetenssin osa-alueet olivat opettajien vahvuuksia ja heikkouksia, olivat hyvin samanlaisia kuin opettajien itsearvioimat osaamisensa vahvuudet ja heikkoudet. Oman kulttuurienvälisen osaamisensa opettajat arvioivat osittain paremmaksi kuin sen osaamisen, jota he kokevat opettajan työssä tarvittavan. Opettajat kokivat, että heidän motivaationsa kulttuurienväliseen toimintaa ylittää opettajan työssä tarvittavan tason, mutta tutkimuksessa löytyi myös kompetenssin osa-alueita, joissa opettajat kokivat olevan puutteita. Kehitettävää he näkivät olevan kulttuurienväliseen viestinnän onnistumien taustalla olevassa ymmärryksessä kulttuurien merkityksestä vuorovaikutuksessa ja erityisesti kulttuurienvälisen toiminnan taidoissa. Tutkimus osoitti käytettyjen mittareiden (IES, ISS ja CQS) osittaisen toimimattomuuden tässä tutkimusympäristössä. Mittareista vahvimmaksi osoittautui kulttuuriälyn asteikko (CQS). Mittareiden toimivuuteen liittyvät haasteet kertovat tutkimusaiheen monimutkaisuudesta ja kulttuurienvälisyysosaamisen arviointimenetelmien jatkokehityksen tarpeesta.