Miira saa vihdoin jättää taakseen peruskoulun ja ruotsinsuomalaisten luokan ja nauttia vapaudesta. Aloittaa lukion, tulla ammattilaiseksi. Aivokirurgiassa. Muuttaa lähiöstä, lemmiskellä silloin kun tahtoo. Päästä rappusiivoojan työstä. Mutta tie on mutkainen, elämä kiharainen ja Miira saa törmäyksissä mustelmia. Hän kieltäytyy silti antamasta periksi. Villin palavalla halulla hän etenee läpi esteiden ankarasti luokittelevassa järjestelmässä.

Miira kertoo Göteborgissa asuvan, juuriltaan suomalaisen nuoren tarinan. Miira elää 80-luvun loppua, kätkeytyy pakkelin taakse ja kantaa linkkuveistä taskussaan. Kirja kertoo köyhyydestä, mutta myös siitä, että luokkayhteiskunnassa voi kivuta korkeammalle, tai ainakin yrittää.

Miira on itsenäinen jatko-osa Eija Hetekivi Olssonin palkitulle esikoisromaanille Tämä ei ole lasten maa. Sen omintakeinen ja intensiivinen kieli ei päästä lukijaa otteestaan.