Kirja kertoo nelivuotiaasta pojasta Eerosta, joka piirtää kuvia Seitsemästä veljeksestä.

Hän kuvaa myös rintamamiestalon rakentamista ja isänsä sotamuistoja. Eletään sodanjälkeistä jälleenrakennuksen aikaa kesällä 1950.

Poika, joka halusi nähdä Hiidenkiven on dramaturgi Eero Sirenin lapsuudenmuisto. Pikku-Eero piirsi kuvia vihkoihin, joita kahden vuoden aikana kertyi yli 20 kappaletta. Eero piilotti ne 10-vuotiaana uudistalon vintin sahanpuruihin. Hän oli talosta poissa melkein koko työelämänsä ajan teattereissa eri puolilla Suomea: Imatralla, Kokkolassa ja pisimpään Kemissä. Eläkeläisenä hän palasi isänsä rakentamaan taloon, kiipesi vintille ja kaivoi vihot sisältävän pahvilaatikon esiin. Hän katseli lapsuutensa kuvia, skannasi ne ja kirjoitti kirjan niiden synnystä ja sodanjälkeisestä maailmasta. Tekijä tukeutui myös isänsä päiväkirjoihin.

Aleksis Kiven Seitsemää veljestä käsitteleviä kuvia löytyi niin paljon, että niistä muodostui Kiven kirjan kuvitus. Se esitellään kirjan keskivaiheilla. Pikku-Eeron mielikohtauksia oli veljesten pako Hiidenkivelle. Eeron kuvissa he huusivat apua suut ammollaan ja lopuksi ampuivat härät. Veljekset kosivat Venlaa, tappelivat Toukolan poikien kanssa, pakenivat lukkarin koulusta, rakensivat Impivaaraa ja tanssivat lopun sovinnonjuhlassa.

Kirja nostaa esiin lukutaidon ja lapselle lukemisen merkityksen. Niistä on keskustelu viime aikoina ja oltu huolestuneita lukutaidon heikkenemisestä. Lapsilleen lukevia vanhempia kaivataan edelleen.

Sota näkyy lapsen töissä.

Isän sotamuistot kertovat Neuvostoliiton hyökkäyksestä Suomeen ja ne vertautuvat Venäjän nykyiseen hyökkäyssotaan Ukrainassa. Asia on pelottavan ajankohtainen. Näkökulma on lapsen, joka piirtää aikuisilta kuulemaansa.

Isä ampui tykillä, konekiväärit tulittivat, venäläiset lentokoneet pudottivat pommeja, desantit hyppäsivät laskuvarjolla, ilmatorjunta toimi, jäätyneitä vainajia kasattiin pinoihin odottamaan kuljetusta. Piirustusvihko toisensa jälkeen täyttyi.

Rauhan ajan kuvissa rakennettiin: Kiilakiviä hakattiin, sokkelia valettiin, puutavaraa tuotiin kuorma-autolla työmaalle.

Vintin sahanpurut olivat aikakapseli, joka odotti avaajaansa yli 60 vuotta.

Eero Siren (s.1946, Helsinki) on dramaturgi, joka on toiminut eri teattereissa myös ohjaajana, näyttelijänä ja teatterinjohtajana. Hän on opiskellut Helsingin yliopistossa ja Teatterikorkeakoulussa, jossa hän väitteli nukketeatterin historiasta teatteritaiteen tohtoriksi v. 2017.