Eero Komu palaa kolmen historiikin jälkeen jälleen runojen pariin. Hänen kuudes kirjansa Kätken kätesi käsiini -runokirja kertoo tuskasta, huudosta, vihasta, toivosta, epätoivosta ja ennen kaikkea rakkaudesta. Se on selviytymistarina. Se on miehen ääni.

- Se oli hirveä tunteiden paine, tuntui, että räjähdän. Tuntui, että jos Jumala olisi nyt tuossa, minä tarttuisin rinnuksiin, vaikka henki menisi, Eero Komu kertoo kirjoittamisajan kokemuksistaan.

Kätken kätesi käsiini -teos on jatkoa Komun viime vuonna kirjoittamalle muistokirjalle, Näin rakkaani kertoi. Komu sanoo, että se oli kirja Ätästä lapsille. Kätken kätesi käsiini on kirja, joka kertoo mitä sitten tapahtui.

- Jos minulta otettaisiin nämä kaikki runot pois ja ne pitäisi kirjoittaa uudestaan, en löytäisi enää sitä tunnetta, tuskaa, kauhua ja epätietoisuutta. Eero Komu toteaa, että kaiken sen huudon ja riehumisen ja tappelun keskelläkin hän tunsi, että joku pitelee siitä huolimatta kiinni.

- Olin kuin pahin murrosikäinen kakara. Suustani tuli – ja kynästä – semmoista tekstiä, että vain isä ja äiti ja Jumala jaksavat sitä kuunnella – ja se joka rakastaa. Huomasin olevani samassa veneessä Jobin, profeettojen ja Psalmin kirjoittajien kanssa.