Reilun kahden viime vuosisadan ajan länsimaista poliittista ajattelua ja poliittista liikehdintää on pitkälti määrittänyt valistuksesta periytyvä itsemääräämisen eli autonomian ihanne. Tuo ihanne toimi sytykkeenä Ranskan ja Yhdysvaltojen vallankumouksille, ja sillä puolustetaan edelleen esimerkiksi yksilön oikeuksia ja demokraattisia vaatimuksia.
Itsemäärääminen edellyttää sekä vapautta päättää omista asioistaan että valtaa toteuttaa näitä päätöksiä. Mutta miten toimia, kun yksilön ja yhteisön tavoitteet ovat keskenään ristiriidassa?
Itsemäärääminen ja valta syventyy länsimaisen poliittisen filosofian peruskäsitteisiin ja keskeisimpiin ongelmiin. Se keskustelee klassikoiden kanssa ja etsii näkökulmia ja vastauksia omaa aikaamme koskettaviin kysymyksiin. Onko suora kansanvalta demokraattisempaa kuin edustuksellinen päätöksenteko? Miksi lakia pitäisi totella? Minkä verran oikeuksia voidaan rajoittaa kriisitilanteissa? Miten tulevat sukupolvet otetaan huomioon päätöksenteossa?