Vuosien 1943-1949 aikana Duras kirjoitti päiväkirjaa vihkoihin, jotka hän myöhemmin luovutti arkistoitaviksi. Vihkojen sisältö ylittää sodan puitteet ja kasvaa omaelämäkerralliseksi dokumentiksi kirjailijan työstä ja teosten synnystä. Minämuoto antaa vähitellen tilaa fiktiivisille henkilöhahmoille.

Vihkoissa Duras kuvaa ratkaisevia elämänvaiheitaan, muun muassa lapsuuttaan ja nuoruuttaan Indokiinassa; "Roosanvärisen marmorivihkon" voidaan sanoa olevan ensimmäinen versio hänen suhteestaan myöhemmin Rakastajana tunnetuksi tulleeseen henkilöön. Toisaalla Duras kirjoittaa poikansa Jeanin syntymästä, äitiydestä, poliittisesta toiminnastaan, lukemistaan kirjoituksista ja arkielämästä Saint-Benoît'n kadulla. Tekstit syventävät kuvaa kirjailijan teoksista ja sisältävät kaikki ne aatteet, teemat ja tarinat, jotka myöhemmin tekivät Durasista kuuluisan.