Elämänkuvia ei ole perinteinen omaelämäkerta. Teksti on syntynyt kolmen vuoden aikana fragmenteista, muistumista ja välähdyksistä. Sen keskeiset ainekset on koottu John Vikströmin ja kirjoittajan välisestä ajatustenvaihdosta vuosilta 2000 - 2001 sekä TV-sarjan, Jörn Donnerin kuusi elämää, pohjalta.

Kirjoittajan 55 vuoden kokemus amatööri- ja ammattikirjoittajana, kuten hän itseään kuvaa, on ollut jatkuvaa peitellyin sanoin kirjoitettua omaelämäkertaa, kommentaareja siihen mitä hän on nähnyt, kuullut, lukenut ja löytänyt. Hän käyttää teoksensa lähtökohtana ystävänsä Armi Ratian toteamusta:

"En muista mitään". Sitä mitä muistaa tänään, ei ehkä muista enää huomenna. Aika ja paikka värittävät kokemusta. Kirjoittaja viittaa Gunter Grassiin, jolta kysyttiin, kirjoittaisiko tämä omaelämäkerran. Grassin vastaus oli, ettei tiennyt missä kirjallisessa muodossa voi parhaiten valehdella. Niinpä hän kirjoitti mieluummin fiktioita, romaaneja ja lyriikkaa kuin omaelämänkertaa. Myös Elämänkuvien elämäkerrallinen totuus sekoittuu kuviteltuun.

Teos koostuu välähdyksistä, joissa lapsuus, nuoruus, urheilu, matkat ympäri maailman, kirjoittaminen, maailmanpolitiikka ja kansanedustajuus, tapaamiset ja yhteistyö politiikan ja eri kulttuurialojen kirkkaiden tähtien, kuten Ingmar Bergmanin ja Harriet Anderssonin kanssa, vuorottelevat. Samalla pohditaan elämän peruskysymyksiä syntymän ja kuoleman akselilla yllättävästi, kirkkaasti ja tinkimättömästi.

Teos sisältää n. 80 mv- ja värivalokuvaa. Ruotsin kielestä suomentanut Laura Voipio.

Tekijä Jörn Donner on merkittävä kulttuurivaikuttaja, kirjailija, elokuvaohjaaja ja poliitikko. Kirjapajan kustantamana ovat ilmestyneet Sininen Helsinki (2002) sekä Elämme, siis kuolemme (2002).