Ei ole kilttiä kertoa tuollaisia asioita. 
Ranskalaiskirjailija kertoo romaanissaan itsemurhan tehneen äitinsä elämäntarinan. Rankka kuvaus perheestä, jossa suljettiin silmät totuuden edessä.
Kun tutustumme Delphine de Viganin äidin perheeseen, näemme vilkkaan sodanjälkeisen Pariisin, iloisen isoäidin, joka rakasti jokaista yhdeksästä lapsestaan ja palvoi miestään. Kun luemme romaania eteenpäin, paljastuu elämänilon ja hymyn takaa julmuutta, totuus ja häpeä joka sen piilottamisesta syntyy.
Yötä ei voi vastustaa herätti ilmestyessään runsaasti keskustelua, ja sille myönnettiin Ranskassa lukuisia palkintoja ja ehdokkuuksia. 
Delphine De Vigan lukeutuu Ranskan luetuimpiin kirjailijoihin. Hänen kirjansa No ja minä voitti vuoden 2008 Prix des Libraires -palkinnon ja siitä tehtiin myös elokuva.