Postuumisti 1978 ilmestynyt Um sopro de vida on Clarice Lispectorin hyvän ystävän Olga Borellin fragmenteista kokoama opus. Siinä mieskirjailija luo Ângela Pralini -nimisen kirjailijan alter egokseen, mutta tämä ei suostu rooliinsa, vaan on monessa mielessä luojansa vastakohta. Kirja koostuu keskusteluista dialogimuodossa.

Monien muiden Lispectorin romaanien tapaan Elämän henkäys käsittelee ajatusten, tunteiden, sanojen, asioiden ja esineiden välistä vuorovaikutusta, sitä miten kieli rakentuu ja välittää sitä, mitä kutsumme todellisuudeksi. Ângelan ja Kirjailijan kautta Lispector tutkii kirjailijan ja tämän henkilöhahmon suhdetta, luojan ja luomuksen suhdetta. Yksi suhdetta hiertävä asia on heidän epätasa-arvoisuutensa, onhan Kirjailijalla kaikki valta tehdä henkilöhahmolleen mitä vain. Myös kuolema on koko ajan läsnä, silloinkin kun siitä ei puhuta.

Clarice Lispector (1925–1977) oli brasilialainen kirjailija, jonka laajaan tuotantoon kuuluu romaaneja, novelleja ja lastenkirjoja. Lispector opiskeli lakia Rio de Janeirossa ja toimi pitkään journalistina. Hän asui myös Euroopassa ja Yhdysvalloissa diplomaattimiehensä työn takia. Kirjoissaan hän keskittyi erityisesti minuuden, kielen, tietoisuuden ja olemassaolon teemoihin. Lispector voitti useita merkittäviä kirjallisuuspalkintoja. Häntä pidetään yhtenä tärkeimmistä 1900-luvun kirjailijoista.

Alkuteos Um sopro de vida (pulsações).