Suurin osa suomalaisista on 2000-luvun aikana siirtynyt käyttämään internetiä tiedonvälitykseen ja palveluiden hankintaan. Nuoret aikuiset ovat aktiivisin internetiä ja sähköpostia käyttävä ikäryhmä. Internet on hyvin suosittu terveysaiheisen tiedon lähde. Terveydenhuollon toiminnot, joissa tietoliikenneverkkoja hyödynnetään osana potilaiden hoitoa, muodostavat oman lääketieteen alan, telelääketieteen. Yhtenä uutena telelääketieteen osa-alueena, ”2000-luvun sukupolvena”, on sähköisen viestinnän ja internetpalveluiden soveltaminen terveydenhuollossa.
Väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin potilaan ja lääkärin välisen sähköpostiviestinnän ja yleisellä tasolla terveysneuvontaa antavan verkkoneuvontapalvelun käyttöä osana yliopisto-opiskelijoiden terveydenhuoltoa. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS) on valtakunnallinen organisaatio, joka tuottaa terveydenhuollon palveluita yliopistojen sekä tiede- ja taidekorkeakoulujen opiskelijoille. YTHS on jo vuodesta 1993 tarjonnut opiskelijoille myös sähköisiä terveyspalveluita.
Tutkimuksen aineisto koottiin kahdesta kyselytutkimuksesta ja rekisteritutkimuksesta. Vuonna 2003 selvitettiin lomakekyselyllä YTHS:n lääkärien sähköpostin käyttöä potilas-lääkärisuhteessa sekä lääkärien asenteita sähköiseen viestintään. Vuonna 2004 toteutettiin Suomessa laaja valtakunnallinen yliopisto-opiskelijoiden terveyttä ja terveyskäyttäytymistä selvittävä kyselytutkimus (Yliopisto-opiskelijoiden terveystutkimus 2004), jonka aineiston avulla selvitettiin opiskelijoiden suhtautumista sähköisiin terveyspalveluihin sekä niiden käyttöä ja käyttöön liittyviä taustamuuttujia. Rekisteritutkimuksen aineisto koottiin vuosien 2001–2007 aikana YTHS:n sairauskertomusjärjestelmään tallennetuista vastaanotto-, puhelin- ja sähköpostikontakteista. Lisäksi aineistoa koottiin verkkoneuvontapalveluun tallennetuista kysymyksistä ja YTHS:n opiskelijamäärätilastoistoista.
Lääkärit suhtautuivat myönteisesti sähköpostin käyttöön potilastyössä, mutta arvioivat vain 2 % vastaanottokäyneistä olevan korvattavissa sähköpostikontaktilla. Lääkäreillä oli keskimäärin 9 sähköpostikontaktia viikossa, ja sähköpostikontaktien määrä oli keskimäärin viidesosa vastaanottokäyntien määrästä. Vastaanotto- ja puhelinkontaktit kirjattiin useimmiten sähköiseen sairauskertomusjärjestelmään, mutta suurin osa sähköpostikontakteista jäi kirjaamatta.
YTHS:n lääkärien sähköposti- ja puhelinkontaktien määrä kasvoi selvästi vuosien 2001–2007 aikana. Sähköiseen sairauskertomukseen tallennettujen puhelin- ja sähköpostikontaktien yhteenlaskettu määrä vuonna 2007 oli 33 % kaikista potilaskontakteista. Jos tuloksia tarkastellaan huomioimalla sairaus-kertomukseen todennäköisesti tallentumatta jäävät kontaktit, oli sähköposti- ja puhelinkontaktien osuus vuonna 2007 kaikista potilaskontakteista 44 %.
Opiskelijat suhtautuivat myönteisesti sähköisiin terveyspalveluihin: suurin osa haluaisi korvata joitakin nykyisistä palveluista sähköisillä. 12 % opiskelijoista oli käyttänyt sähköistä terveysneuvontaa. YTHS:n palveluita käyttäneistä opiskelijoista 19 % oli ollut sähköpostilla yhteydessä heitä hoitaneeseen terveydenhuollon ammattilaiseen. Naisista ja pääkaupunkiseudulla opiskelevista suurempi osa kuin muista opiskelijoista käytti sähköisiä terveyspalveluita. Verkkoneuvontapalvelun käyttäjien arvio omasta terveydentilasta ei poikennut muiden opiskelijoiden arviosta, mutta heistä suurempi osa kuin muista opiskelijoista oli käyttänyt YTHS:n lääkäripalveluita. Verkkoneuvonnan kysymysten ja vastausten määrässä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia vuosien 2003–2006 aikana.
Väitöskirjan tulokset osoittavat, että asioita, joita opiskeluterveydenhuollossa ennen hoidettiin vastaanotolla, hoidetaan nykyään puhelimessa ja sähköisesti. Opiskelijat ja lääkärit suhtautuvat sähköisiin palveluihin pääosin myönteisesti. Sähköpostikontakteilla voidaan lääkärien arvion mukaan korvata kokonaan vain hyvin pieni osa vastaanottokäynneistä, mutta ne voisivat korvata viidenneksen puhelinkontakteista. Yleisellä tasolla terveysneuvontaa tarjoavan verkkoneuvontapalvelun käyttö liittyy vastaanottopalveluiden käyttöön; sähköinen neuvonta voi toimia joko vastaanotolle hakeutumisen kynnystä madaltavana tai vastaanottotapahtumaa täydentävänä palveluna.
Koska nykyiset lääkärin työn kirjaamismenetelmät eivät suoraan tue sähköisten kontaktien kirjaamista, jää merkittävä osa lääkärin työtä ja potilaiden hoitoon liittyvää tietoa kirjaamatta. Terveydenhuollossa tarvitaan sellaisia teknisiä ratkaisuja, joissa potilaan ja terveydenhuollon väliset puhelinkontaktit ja sähköisen viestinnän kontaktit voidaan liittää mahdollisimman yksinkertaisesti suoraan sairauskertomukseen. Ne parantaisivat osaltaan potilasturvallisuutta ja kaikkien osapuolten oikeusturvaa sekä helpottaisivat lääkärin työtä. Terveydenhuollon ammattilaisten tehtävänä on yhdessä tietotekniikan asiantuntijoiden kanssa kehittää sähköisiä palveluita niin, että ne täydentävät nykyisiä palvelumuotoja sekä tukevat ja tehostavat potilaiden hyvää hoitoa.
