"16.1.1898. Minä istun täkki hartioilla työpöydän ääressä, + 14. Muste ei sentään jäädy."

Vanha kasvitieteilijä William N., etevä mutta näkemystensä vuoksi tutkimuksen valtalinjasta erkaantunut mies, elää yksinäistä elämäänsä Pariisissa. Hän tutkii jäkälänäytteitä ja yrittää kirjoittaa tieteellisen suurteoksensa toista osaa, vaikka terveys reistailee. Kaupungilla kävellessään hän näkee jos jonkinlaista huomauttamisen aihetta pariisilaisten elämästä. Hänen muistojaan hallitsevat eräät päähänpinttymät, joihin hän palaa kerran toisensa jälkeen. Kasvitieteilijän sapekkaista jupinoista kasvaa taitava tutkielma syrjäytyvän mutta vakaumuksistaan loppuun asti kiinni pitävän ihmisen mielenmaisemasta.