Me taistelemme, vaikka pitäisi levätä. Epäilemme, kun pitäisi uskoa. Luottamuksemme Isän rakkauteen on paras keino kaikkea vastaan. Meidän tulisi järkähtämättömästi luottaa tähän muuttumattomaan ja iankaikkiseen rakkauteen, joka on nostanut meidät langenneesta ja kadotetusta tilastamme. Hän on tehnyt meidät Jumalan lapsiksi eikä koskaan ole meitä pettävä. Hän ei ole meitä jättävä ennen kuin olemme katkeamattomassa ja ikuisessa yhteydessä Isämme perheväen kanssa tuolla ylhäällä. Asukoon tämä rakkaus runsaasti sydämissämme, että me paremmin ymmärtäisimme uuden syntymän merkityksen ja voiman. Sen, mitä se on, kuinka se tapahtuu ja mitä siitä seuraa.