Väitös ympäristöoikeuden alalta Väittelijä: HTM Suvi Borgström Väitösaika ja -paikka: perjantai 17.6.2011 klo 13.00, C2, Carelia, Joensuun kampus
Hallintotieteiden maisteri Suvi Borgström peräänkuuluttaa Itä-Suomen yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan aiempaa vuorovaikutteisempia, kannustavampia ja joustavampia ohjauskeinoja suden suojeluun. Voimassa olevalla sääntelyllä ei ole saavutettu sen tavoitetta, suden suotuisaa suojelun tasoa ja sääntelyn yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden voidaankin katsoa olevan koeteltuna. Erityisen haasteellista on suden suojelun yhteiskunnallis-kulttuurisen hyväksyttävyyden saavuttaminen, sillä susikysymys kytkeytyy ennen kaikkea maaseutumaiseen elämäntapaan, metsästyskulttuuriin sekä maaseudun elinolojen edellytyksiin. Borgström arvioi, että yksi keino suden suojelun hyväksyttävyyden lisäämiseksi voisivat olla ekosysteemipalveluihin nojautuvat ohjauskeinot.
Susikannan kasvu 1990-luvulla nosti esiin ihmisten ristiriitaisen suhtautumisen suteen ja sen suojelua koskevaan lainsäädäntöön. Nämä ristiriidat ovat ajoittain yltyneet konflikteiksi saakka ja keskustelu on kärjistynyt erityisesti Itä-Suomessa, johon susikannan kasvu on keskittynyt. Metsästyslainsäädäntöön ja erityisesti sen taustalla vaikuttavaan luontodirektiiviin ja sen tulkintaan kohdistuu kritiikkiä. Myös lainsäädännön tulkinnanvaraiset käsitteet, kuten suotuisa suojelun taso, vahvistavat konfliktia entisestään.
Borgström tarkastelee väitöstutkimuksessa suden suojelun yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä (legitimiteetti) ja suojeluun liittyvää sääntelyä sen poliittis-oikeudellisten, yhteiskunnallis-kulttuuristen, taloudellisten ja ekologisten ulottuvuuksien kautta. Eniten haasteita sääntelylle tuo yhteiskunnallis-kulttuurisen hyväksyttävyyden saavuttaminen. Yhteiskunnallis-kulttuurisessa legitimiteetissä on kyse siitä, kuinka hyvin sääntely pystytään upottamaan osaksi ihmisten arkipäivää. Susikysymyksessä juuri tämä muodostaa Borgströmin mukaan sääntelyn legitimiteettihaasteen ytimen. Sudet aiheuttavat maaseudulla vahinkoja eläinten pidolle ja vaikeuttavat perinteiseen suomalaiseen metsästyskulttuuriin kuuluvaa koira-avusteista metsästystä. Yhteiskunnallis-kulttuurisen hyväksyttävyyden saavuttaminen on hankalaa, sillä siihen ei voida juurikaan vaikuttaa esimerkiksi vahinkojen korvaamisella. Sen sijaan osallistavilla ohjauskeinoilla voidaan pyrkiä vahvistamaan paikallisten asukkaiden tunnetta elämän hallinnasta, joka voi osaltaan parantaa hyväksyttävyyttä.
Vaikka yhteiskunnallinen keskustelu keskittyy useimmiten susien aiheuttamiin ongelmiin, osallistuu susi sekä suorien että epäsuorien ekosysteemipalveluiden tuottamiseen. Suoria hyötyjä, joita ihmiset voivat suden läsnäolosta saada, ovat muun muassa kulttuuripalvelut, kuten suurpetoturismi ja luontokuvaus. Epäsuoria hyötyjä sudet tuottavat puolestaan osallistumalla ekosysteemien toimintoihin säätelemällä muun muassa saaliseläinten kantoja. Lisäksi osana luonnon monimuotoisuutta sudet toimivat ekosysteemien vakauttajina ja sitä kautta osallistuvat välillisesti muidenkin ekosysteemipalveluiden tuottamiseen.
Ekosysteemipalvelun käsite viittaa hyötyihin, joita elävä luonto tuottaa ihmisille. Käsite on noussut ympäristöpolitiikan keskiöön erityisesti vuonna 2005 julkaistun YK:n vuosituhannen ekosysteemiarvioinnin myötä. Ekosysteemipalveluajattelu tarjoaa mahdollisuuksia tunnistaa ekosysteemien toiminnoissa uudenlaisia taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia mahdollisuuksia ihmisille. Tämän myötä on myös havahduttu tarpeeseen luoda uusia ympäristöpolitiikan ohjauskeinoja ja myös Borgströmin tutkimuksen yhtenä keskeisenä tavoitteena onkin arvioida mahdollisuuksia tuottaa uusia ohjausinstrumentteja suden suojeluun nojautuen ekosysteemipalvelun käsitteeseen.
HTM Suvi Borgströmin ympäristöoikeuden alan väitöskirja ”Iso paha susi vai hyödyllinen hukka? Ekologis-juridinen näkökulma suden suojelun yhteiskunnalliseen hyväksyttävyyteen.” tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä on professori Anne Kumpula Turun yliopistosta ja kustoksena professori Tapio Määttä Itä-Suomen yliopistosta.
Suvi Borgström on kirjoittanut ylioppilaaksi Lappeenrannan Lauritsalan lukiosta vuonna 2003. Hän on valmistunut hallintotieteiden maisteriksi Joensuun yliopistosta vuonna 2007.
