Koilliskairan erämaan vaiheisiin kuuluvat Koutokeinon porosaamelaisten tulo ja asettuminen muinaisen Sompion asukkaiden joukkoon, Moskun aika ja sotaevakot. Allasrakentaminen, monet tiehankkeet ja rajut metsänhakkuut pienensivät suuresti Koilliskairan pinta-alaa ja muuttivat alueen luonnetta allasevakkojen joutuessa muuttamaan pois porokarjoineen.



Urho Kekkosen kansallispuiston taival alkoi tällaisista asetelmista. Muinaisen Sompion pohjoisosa, Koilliskaira, on nyt laajalti tunnettu kolmen suuren paliskunnan tärkeä poronhoitoalue ja jatkuvasti kasvavan matkailun alue.



Kansallispuisto on profiloitunut eräretkeilyn, saamelaiskulttuurin ja kämppäperinteiden vaalijana ja kehittäjänä. Koilliskairassa erämaan ääni kantautuu kaukaa menneisyydestä.



Uusina linjauksina pohditaan kansallispuiston roolia keskeisenä osana Fennoskandian ja Barentsin vihreitä vyöhykkeitä sekä kiintoisaa mahdollisuutta saada Saariselän itäinen tunturierämaa Venäjällä osaksi tulevaisuuden vaellusaluetta. Teos esittää myös kriittisiä linjauksia Koilliskairan erämaan säilymisen turvaamiseksi.