VTL,FM Petri Böckermanin kansantaloustieteen alaan kuuluva väitöskirja “Empirical studies on working hours and labour market flows ” tarkastettiin Helsingin kauppakorkeakoulussa maanantaina 9.6.2003. Vastaväittäjänä toimi professori Hannu Tervo (Jyväskylän yliopisto)ja kustoksena professori Pekka Ilmakunnas (HKKK). Työmarkkinat ovat kansantalouden tärkeimmät markkinat.Suurin osa ihmisistä saa elantonsa myymällä työpanostaan.Suomen työmarkkinat ovat herättäneet kasvavaa kiinnostusta 1990- luvulla ankaran laman aikana syntyneen työttömyyden vuoksi.Työttömyys onkin yhteiskuntamme kipein ongelma.Tilanne on jotakuinkin samankaltainen kaikissa Euroopan maissa. Väitöskirja koostuu viidestä empiirisestä tutkimuksesta,jotka jakaantuvat yhteensä kolmeen aihepiiriin.Kahdessa ensimmäisessä tutkimuksessa tarkastellaan työtunteja Suomessa. Tutkimukset keskittyvät keskimääräisen työajan määräytymiseen pitkän aikavälin näkökulmasta kansantaloudessa sekä tuntipalkkaisten työntekijöiden tekemiin ylitöihin teollisuudessa.Kahdessa seuraavassa tutkimuksessa tarkastellaan alueellisia työmarkkinoita Suomessa.Tutkimuksissa tarkastellaan sekä työpaikka-ja työntekijävirtoja alueellisesta näkökulmasta että työttömyyden ja alueellisten työmarkkinoiden uusiutumisen välistä yhteyttä.Väitöskirjan viidennessä tutkimuksessa tarkastellaan työntekijöiden kokemaa epävarmuutta työpaikkojensa pysyvyydestä Euroopassa. Tutkimus perustuu laajaan kyselyaineistoon. Tulokset voidaan kiteyttää seuraavasti:1)Keskimääräisen työajan lyhenemistä Suomen kansantaloudessa vuosina 1960-1996 selittävät sekä työn tuottavuuden kohoaminen että verokiilan leveneminen.2)Ylitöillä on ollut merkitystä työtuntien sopeutumisessa Suomen teollisuudessa vuosina 1989-1995.Ylityöt ovat yleisempiä ennen kaikkea pienissä toimipaikoissa. 3)Alueellisia työmarkkinoita kuvaavan toimipaikka-aineiston valossa työmarkkinoiden bruttovirrat ovat olleet mittavia suhteessa työllisyyden nettomuutokseen vuosina 1990-1997.Suomen alueilla on siten paljon samanaikaista työpaikkojen syntymistä ja häviämistä sekä työntekijöiden vaihtuvuutta toimipaikoilla.4)Työttömyys on alhaisemmalla tasolla sellaisissa seutukunnissa, joissa on paljon alueellisten työmarkkinoiden sisäistä ja välistä uusiutumista.Työntekijöiden vaihtuvuudella on siten myönteisiä vaikutuksia alueellisten työmarkkinoiden toimintaan ja työllisyyteen.5)Työntekijöiden kokeman työpaikkaepävarmuuden ja työmarkkinoiden institutionaalisten piirteiden välillä ei ole kovinkaan voimakasta yhteyttä Euroopassa.Työntekijät, jotka ovat viimeisen viiden vuoden aikana menettäneet työpaikkansa,ovat huomattavasti enemmän huolissaan siitä,että he menettävät myös nykyisen työpaikkansa.Maiden välillä on suuria eroja työntekijöiden kokemassa epävarmuudessa työpaikoistaan.