Tämä kirja on suunnattu kaikille Kreikassa matkustaville ja Välimeren matkakuvauksista sekä Suomen ja Kreikan välisistä suhteista kiinnostuneille. Lukija saa laajan kuvan sodanaikaisesta Kreikasta vuonna 1897 suomalaisin silmin nähtynä sekä lisäksi Kreikkaan liittyvästä kansainvälisestä yhteistyöstä. Kreikan ja Turkin välinen lyhyt sota oli tavallaan ensimmäinen moderni sota, jossa kokeiltiin ensi kertaa muun muassa röntgenkuvausta. Taisteluista tehtiin myös lyhyitä filmipätkiä.

Sadat toimittajat seurasivat sotaa paikan päällä, heidän joukossaan myös suomalaisia. Euroopan maista virtasi Kreikkaan vapaaehtoisia sotilaita sekä lääkäreitä ja sairaanhoitajia. Kansainvälinen yhteistyö Kreikan puolesta Turkkia vastaan oli aikaansa nähden hämmentävän laajaa ja myös toimivaa. Myös Suomen lehdet olivat täynnä sotakertomuksia. Sensuuria, propagandaa ja valeuutisia viljeltiin runsaasti, mikä vertautuu myös nykymaailman tilanteeseen.

Teemaan johdattavien lukujen jälkeen kirja koostuu otteista suomalaisten kertomuksia. Kirjoituksia sodasta on jäänyt jälkipolville muun muassa Hjalmar von Bonsdorffilta ja Richard Faltinilta, jotka vastasivat Suomen Punaisen Ristin ensimmäisestä ulkomaan taistelukentille lähettämästä ambulanssista. Otteita kirjassa on myös vapaaehtoisilta vapaustaistelijoilta, kuten John Nylanderilta sekä toimittajilta, kuten Rafael Lindqvistiltä (Hufvudstadsbladet) ja I.K. Inhalta (Uusi Suometar).

Kirjassa tuodaan ensimmäistä kertaa esiin tämän vähän tunnetun sodan merkitys Suomelle. Faltinin ja von Bonsdorffin kokemukset vaikuttivat huomattavasti Suomen sotakirurgian ja myöhemmin lääkintäjoukkojen kehitykseen. Suomen ambulanssin henkilökuntaan kuuluneen Anna Falckenin ehdotuksesta perustettiin syksyllä 1897 Suomen sairaanhoitajataryhdistys, jonka ensimmäiseksi puheenjohtajaksi Falcken valittiin. Sodan seurauksena muodostui pitkälti myös suomalaisten kuva Kreikan modernista yhteiskunnasta kaikkine stereotypioineen.